Siirry pääsisältöön

Roosan muutto ja ensimmäinen viikko


Roosan muutto Ypäjälle sujui hyvin. Tarhasta lyötyi heti muutama heinänkorsi syötäväksi ja juominen juomakupista sujuu. Heti sunnuntaina kävin Roosan kanssa kävelemässä, ettei pitkä matka jäykistä. Tietenkin se vähän katseli paikkoja ja oli varuillaan, mutta muuten käyttäytyi hyvin. Maanantaina sain luokkakaveristani kaverin maastoon näyttämään meille maastoja ja Roosa meni niin kuin kotona toisen hevosen perässä. Tiistaina käytiin tunnin lenkki ja taas vähän kyttäili paikkoja, muttei isompaa säikkynyt. Keskiviikkona oli todella kova tuuli, mutta päätin silti lähteä ratsastamaan, Roosa sitten näki pellolla mahdollisesti peuroja ja oli todella jännittynyt ja pörisi peloissaan. Se lenkki jäi sitten hyvin lyhyeen. Ja ensimmäisellä viikolla liikutukset tapahtui kaikki pimeän aikaan. Totesinkin etten kaikilla hevosilla uskaltaisi vieraassa paikassa lähteä pimiään maastoilemaan. 

Torstaista sunnuntaihin olinkin kotona ja lauantaina Roosa oli päässyt kävelemään talutettuna pienen lenkin. Eilen, maanantaina kun menin tallille Roosaa moikkaamaan näin sen ravailevan tarhassaan. Kun sain Roosan talliin käytävälle huomasin sen polkaiseen vasemman jalan takakengän ihan vinksalleen. Sain sen onneksi irti ja varasin meille jo pajalle ajan, että saadaan kenkä takaisin jalkaan. Käveltiin kuitenkin maneesille ja ravailin ja laukkailin siellä noin kaksikymmentä minuuttia, kunnes tuli kiire lähteä viemään Roosa omalle tallilleen, että kerkeäisin opistolle iltatalliin. 

Tallin omistaja kertoi, että Roosa liikkuu päivisin tarhassaan aika paljon ja omasta mielestäni tämä on ihan hyvä, vaikkakin kielii siitä, että tarttisi kaverin ja/tai ettei ole vielä kunnolla kotiutunut. Uskoisin silti Roosan siitä vielä rauhoittuvan. Tänään siistin sen harjaa pitkästä aikaa ja omasta mielestäni onnistui ihan hyvin vaikka Roosa olikin aika levoton. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rantakuntoon---> Aloitus

Pienikärpänen heräsi kun kevään ensinmäiset lämpimät auringon säteet lämmittivät sen talven aikana jäykistämiä siipiä. Pienikärpänen räpytteli siipiänsä ja oikoi jalkojaan. Sen jälkeen pikkukärpänen lähti suristen lentoon ja lensi nuoren tytön luo. Pikkukärpänen istatti tytön olkapäälle ja puraisi tätä pienesti. Seuraavana päivänä pikkukärpänen näki tytön tekevän jumppamatolla vatsalihaksia. Sen jälkeen pikkukärpänen sulki silmänsä ja päätti jatkaa työtänsä taas seuraavana aurinkoisena päivä, vielä oli liian aikaista jatkaa... Tänään muhun iski kauhea treenamisinto! Kännykällä sitten selasin netissä erilaisia sivustoja ja lyösin tälläisen kivan sivuston, jossa oli 30 päivän vatsalihashaaste. Kirjoittelin sen sitten ylös ihan vihkoon asti, etten unohda sivuston osoitetta. Etsin myös 100 punnerrusta kuudessa viikossa -ohjelman kin, johon olen törmännyt myös ennemmin ja koska nämä kaksi liikettä ovat pääasiassa yläkroppaan etsin myös jotain kyykkyaiheista ja löysin tälläisen 31 päi

Maastoilusta on meidän viimepäivät tehty

Eilen poppasin sängystä ylös kello 08.15 ja lähdin suoraa viemään ponit talliin. Sonjakin ilmestyi talliin ja vei Pixin ja B:een pihalle. Remille ja Alilla aamuheinät tarhaan ja iltaheinät likoamaan. Sen jälkeen siivottiin talli ja sisälle aamupalalle. Yövaatteissa oleskelin yli puoleenpäivään asti ennen kun vaihdoin vaatteet lökäreihin, toppiin ja johonkin random pusero takkiin... Luin kemiaa tiistaina oleviin kokeisiin ja tajusin muutaman asian mitä en ennemmin oo käsittänyt. Rajakalliossa kesällä... mikä MAHA! Joskus iltapäivällä mentiin äitin kans ohjasajamaan Alilaa. Meni ihan hyvin ja laitettiin harjanvarsista sille aisat, vähä sitä jänskätti, mutta reuntoutui kumminkin pian. Alilan ohjas-ajon jälkeen hain Sulkun, harjasin ja satuloin sen nopsaa. Alkukäyntien jälkeen taivuttelin sitä volteilla pihassa ja sen jälkeen aloin suurentelemaan niitä pohkeenväistön tapaan. Hyvin meni. Tein myös muutamia etuosakäännöksiä suuntaavaihtaessa. Ravia ehdin ottaa vain parin ympyrän verra

Mielipidekirjoitus: ''Kuinka paljon tarvitaan kokemusta, että voi hankkia oman hevosen?''

Multa on useampaankin otteeseen kysytty tätä samaa asiaa, ja en nyt muista olenko kirjoittanut tästä samasta aiheesta ennemminkin. Mutta nyt ainakin kirjoitan, koska tämä asia selvästi kiinnostaa muita. Mun oma mielipide eroaa jossain suhteessa siihen kuinka itse sain Sulkun, mutts älkää antako sen haitata! Omasta hevosesta haaveilioita on varmasti tässä maailmassa moni. Osan toive toteutuu, osan ei valitettavasti. Joskus on hyvä kun saa oman hevosen, joskus taas ei. Ensinnäkin kannattaa miettiä mutamaa kysymystä ja vastata niihin rehellisesti! 1. Onko sinulla riittävästi varaa hevosen ja varusteiden hankintaan, jatkuviin ylläpitokustannuksiin sekä mahdollisiin yllättäviin menoihin?  Hyvä kysymys! Jos lukee hevosaiheisia-kirjoja saa osasta sellaisen käsityksen että hevonen on helppo hankkia kesällä. Tarvitaan vain hevosen ostosumma ja hevonen pärjää laitumella koko kesän ja syksyn tullen omistaja alkaa jakamaan ilmaislehtiä jne...! Hevonenhan ei  pärjää kesällä pelkällä laitumel