Jokainen päivä on uusi mahdollisuus

Kuvat ovat parin vuoden takaa ensimmäiseltä ratsastuskerralta kotona Roosalla Viikko on nyt vietetty Ypäjän hevosopistolla ja täällä ollaan jälleen kotona vietetyn viikonlopun jälkeen. Eihän muutto nyt ihan kivuttomasti mennyt, mutta selvisin. Onnea on mukava huonekaveri ja uudet kaverit! Onhan tämä nyt ihan uutta ja ihmeellistä asua asuntolassa poissa kotoa. Viime viikko tutustuttiin hevosopistoon ja saatiin paljon infoa paikasta, säännöistä ja toimintatavoista. Nyt sitten aloitetaan itse opiskelu.  Palataanpa menneeseen viikonloppuun vielä. Sonja oli ratsastanut Roosan keskiviikkona kevyesti, tarkemmin en tiedä mitä olivat tehneet. Perjantaina kun pääsin kotia iltapäivällä en kauaa malttanut olla sisällä kun jo lähdin tallille. Menin heti hakemaan Roosan ja Rontin laitumelta ja jätin Roosan käytävälle naruihin ja vein Rontin karsinaan. Pienen neuvottelun jälkeen Rontti tuli hienosti karsinaan.  Roosalla suuntasin kentälle ja ratsastin kevyesti kaikki as...

Koulut aukaisevat taas oviaan oppilailleen ja opiskelijoilleen, mutta onneksi saan itse vielä nauttia kesäloman viimeisistä päivistä aina maanantaihin saakka. Tai oikestaan vain sunnuntaihin asti sillä muuttaa pitäisi jo silloin asuntolaan. Tavara määrä mikä mukaan pitäisi raahata tuntuu ihan valtavalta. Vielä pitäisi ostaa turvakärjelliset ja naulaanastumissuojalla varustellut kengät, ajolasit, ruokaa ja opiskeluvalineitä näin muunmuassa! Mutta hei, ei mun pitänyt tulla päivittelemään tänne nyt tulevaa muuttoani ja tavara paljoutta joka mukaan lähtee, vaan kertoa taas vaihteeksi kuulumisia. (Eihän tässä blogissa muuta olekkaan kuin kuulumispostauksia!!) Roosan ontuminen lähti hienosti vähentymään kengityksen jälkeen. Eilen, tiistaina ratsastin noin puolituntia, pehmeillä pohjilla liikkui hyvin, mutta soralla arkoi kengistä huolimatta. Eiköhän se siitä siten taas kun kaviot kasvaa ja Roosa alkaa tottua taas erilaisilla pohjilla liikkumiseen. Varsalle on myös vihdoi...

Tämä teksti on kirjoitettu noin kolmeviikkoa takaperin, mutta olen unohtanut sen olemassa olon täysin. Pahoittelen!  Viime viikon sunnuntaina olin Salla Alarautalahden valmennustunnilla Rajakallion Ratsutilan suomenhevostammalla Urskilla. Tunti aloitettiin pitkin ohjin kävelyllä samalla kertoen itsestä ja hevosesta sekä kokonaisuudesta eli ratsukosta. Tämä itsestä kertominen on aina hankalaa tai hankalan siitä tekee se, jos menee valmennukseen hevosella, jolla ei itse ratsasta usein. Itse olin mennyt Urskilla viimeksi keväällä, silloin kun ennen tuntia satoi räntää ja kavioihin jäi inhottavasti tilsoja. Urski oli ihan eri tuntuinen ratsastaa sunnuntaina kun vertaa viime ratsastuskertaan.  Alkukäyntien jälkeen kerättiin ohjat käteen ja alettiin tekemään pääty-ympyröitä ja loivia kiemurauria pitkillesivuille. Aika pian alettiin tulemaan tätä kevyessä ravissa. Urski oli jotennkin tosi painava kädelle ja hidas pohkeelle, mitä en aluksi edes tajunut kun jäin...