Jokainen päivä on uusi mahdollisuus

Blogi on taas ollut kovin hiljainen jo parin viikon ajan ja siinä ajassa on taas kerinnyt sattua ja tapahtua vaikka silti tuntuu ettei mitään ole edes tapahtunut! :D Viime postauksen jälkeen mulle nousi kuume joka sitten kesti koko viikon. Tietysti juuri se viikko kun kesä saapui ja oli lämmintä. Kuume mulle taisi nousta jo sunnuntaina 7.5, mutta puranan voimalla kävin kurkku käheänä pitämässä heppakerhon rajakalliossa. Muuten siitä seuraavalla viikolla en tehnyt mitään. Valitettavasti sen viikonlopun estetunnit peruuntui joten estetunti postauksen 2 & 3 osia ei ikinä tule. :/  Sitä seuraavalla viikolla ei myöskään tapahtunut mitään ihmeellisiä, keskiviikona olin päivän reissulla ja lauantaina kävin ratsastamassa Urholla pitkästä aikaa. Urho oli reippaalla päällä, mutta vasempaan kierrokseen ei meinannut laukka nosta kunnolla. Sen jälkeen kun saatiin yksi hyvä nosto lopetettiin laukaaminen.  Sunnuntaina meidän naapuri tuli t

Blogger pilasi laadun :0 Olen jo pitkän aikaa ollut enemmän koulu- kuin esteratsastaja ja kiinnostunut enemmän koulukuvioiden ratsastamisesta. Viimeksi olen hypännyt tunnilla Urholla pieniä ristikoita kevättalvella ja sitä ennen hyppäämisessä on ollut pitkiä taukoja. Siitä asti kun Remillä ei ole voinut enää hypätä esteitä, on oma hyppäämiseni jäänyt aika vähälle. Nyt kesäisten säiden saattelemana otin itseäni niskasta kiinni ja sain järjestymään itselleni estetunteja kolme kappaletta. Perjantaina oli ensimmäinen tunti ja samalla pääsin tutustumaan tallille, jossa kaverini Henna käy ratsastamassa. Postauksen kaikki kuvat on Hennan ottamia, kiitos hänelle niistä!  Oli vielä niin hyvä tuuri, että perjantai oli koulusta vapaa ja tämä ihanan kesäinen ja lämmin ilma. Sain ratsukseni aivan ihanan 157 senttisen suomenhevostamma Ropsun. Meillä oli tallilla hyvin aikaa eikä kiirettä tarvinnut pitää. Tunnin alussa kerroin lyhyesti olemattomasta ''esteurastan

En tainnut edes muistaa mainita näistä vappuna olevista 1-tason koulukisoista täällä blogin puolella, mutta nyt halusin tulla kirjoittelemaan kisakuulumiset. Lähdettiin siis PRS:n järjestämiin kisoihin kahden ratsukon voimin. Mua vähän jännitti etukäteen kaksien edellisten treenien mentyä huonosti. Tai huonosti on väärä sana kuvaamaan, päästiin me taas vähän paremmin jyvälle toistemme ajatuksista, mutta ei se mennyt niin hyvin kuin kevättalvella jo meni hetken aikaa.  Kun saavuttiin kisapaikalle meillä oli hyvin aikaa käydä ilmoittautumassa ja maksamassa lähtömaksut, ottaa hevoset autosta, satuloida ja kerittiin kävellä alkukäynnitkin juuri sopivasti ennenkö pääsiin verryttelyyn. Urho oli ihan okei verkassa, ei maagisen mahtava, muttei huonokaan. Radalle pääsin toisena ratsukkona heti verkan jälkeen. Urho oli verryttelyn jälkeen vielä kuulolla, vähän se jäi hitaaksi pohkeelle. Lähdin radalle kuitenkin luottavaisin mielin, olihan luokkana PRS:n raviohjelma helppo Ö:2. Terv