Siirry pääsisältöön

Ronttin kuulumiset





Tänään vuorossa olisi Rontin kuulumisia. Rontti on nyt seitsemän kuukauden ikäinen, mutta virallisestihan se kääntyi jo yksivuotiaaksi vuoden vaihteessa.  Joulukuun alussa oli taas aika rokotuttaa hevoset ja myös Rontti sai ensimmäisen rokotteen. Rontti ei edes koko neulaa huomannut kiireeltään hosua emän perään, sillä sitä oli juuri alettu samalla viikolla pitämään myös päivät erillään Roosasta. Tässä vaiheessa Rontti pääsi vielä maitobaarille aamuin illoin, ja kyseessä oli joulukuun ensimmäinen kokonainen viikko eli 49. Rontti sai rokotuksesta seuraavana päivänä ensimmäisen matolääkkeensä. Vähän myöhässä suosituksista, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. 

Joululoman aikana vähennettiin Rontin maitobaarilla vierailua kahdesta kerrasta yhteen kertaan ja vuoden viimeisellä viikolla Rontti oli jo täysin vieroitettu emästään. Samalla viikolla välipäivinä Rontti tultiin tunnistamaan. Tunnistus sujui hyvin ja nopeasti. Rontti seisoi käytävällä naruissa nätisti ja se sai samalla syödä kiposta leivänpaloja eikä ollut moksiskaan verinäytteen saatikka sitten sirun laittamisista. Näitä ennen edes klipperin ääni ei saanut poikaa säikäytettyä. 

Samalle viikollo osui vielä Pixin ja Rontin kavioiden vuolu. Vähän jännitin etukäteen miten Rontti käyttäytyy, kun viime kerralla ei Rontilta oltu saatu kuin jalat ylös. Oltiinhan me sen jälkeen harjoiteltu jalkojen nostelua, mutta silti jännitti, Rontissa kun silti on sitä ronttimaisuutta.  Kyllä pienen oripojan piti joka jalkaa koittaa vetäistä irti, mutta kun kengittäjä ei antanut periksi luovutti Rontti jalkojen kiskomisen alkuunsa ja kaviot saatiin vuoltua ja raspattua näteiksi. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pieni kertaus alkuvuodesta

c. Jessica Ravantti Paljon on tapahtunut viime kuukausien aikana kun en ole blogiin mitään kirjoitellut. Silti kun tarkemmin miettii mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja kamerakin on saanut nukkua talviuntaan rauhassa. Ajattelin tähän postaukseen listata mieleen tulevia asioita alkuvuodelta, sen isommin yksittäisistä kerroista kertomatta.  Roosa tosiaan oli mun mukana Ypäjällä 1.1.-6.4.2017. Meillä oli (tai olisi se vieläkin) maneesikortti ja näin ollen saatiin käyttää Hevosopiston maneeseja vapaasti. Melko ahkerasti kulutettiin maneesien uria, mutta maastoiltiin myös useimmiten kerran tai kaksi viikkoon. Ypäjällä oli kiva maastoilla kun polkuja lyötyi ja oli ylä- ja alamäkeä vaikka kuinka. Kertaakaan ei taidettu (onneksi) törmätä peuroihin.  Sonjalle ostettiin oma hevonen maaliskuun alussa. Pieni eestinhevostamma Viola. Itsekkin olen päässyt muutaman kerran Violalla ratsastamaan ja voin sanoa, että en osaa ratsastaa kyseisellä hevosella sitten yhtään.. Oma käte

Roosan muutto ja ensimmäinen viikko

Roosan muutto Ypäjälle sujui hyvin. Tarhasta lyötyi heti muutama heinänkorsi syötäväksi ja juominen juomakupista sujuu. Heti sunnuntaina kävin Roosan kanssa kävelemässä, ettei pitkä matka jäykistä. Tietenkin se vähän katseli paikkoja ja oli varuillaan, mutta muuten käyttäytyi hyvin. Maanantaina sain luokkakaveristani kaverin maastoon näyttämään meille maastoja ja Roosa meni niin kuin kotona toisen hevosen perässä. Tiistaina käytiin tunnin lenkki ja taas vähän kyttäili paikkoja, muttei isompaa säikkynyt. Keskiviikkona oli todella kova tuuli, mutta päätin silti lähteä ratsastamaan, Roosa sitten näki pellolla mahdollisesti peuroja ja oli todella jännittynyt ja pörisi peloissaan. Se lenkki jäi sitten hyvin lyhyeen. Ja ensimmäisellä viikolla liikutukset tapahtui kaikki pimeän aikaan. Totesinkin etten kaikilla hevosilla uskaltaisi vieraassa paikassa lähteä pimiään maastoilemaan.  Torstaista sunnuntaihin olinkin kotona ja lauantaina Roosa oli päässyt kävelemään talutettuna pienen le

Joulukuun ensimmäinen

Hyvää joulukuun ensimmäistä päivää kaikille! Blogissa ei tänäkään vuonna nähdä joulukalenteria, sillä mulla ei yksinkertaisesti aika, ideat ja kiinnostus riittäneet sellaisen väsäämiseen.  Mun piti tulla kirjoittamaan teille kuulumisia jo alkuviikosta, mutta olen säästellyt läppärin akkua, kun menin ja unohdin laturin kotiin. :/ Nyt päätin kuitenkin tulla muutaman sanan blogiin kirjoittamaan, ennenkö tauko kasvaa niin pitkäksi, etten bloggeria tunnu osaavan enää avata ollenkaan.  Viikonloppu meni taas yhdessä hujauksessa! Perjantaina kun pääsin kotiin, lähdettiin melkein heti meidän kylän pikkujouluihin, joissa saikin mahan täyteen jouluruokaa. J haki mut pikkujouluista ehkä noin yhdeksän aikoihin tai vähän jälkeen ja mentiin kotia tekemään iltatallia. Illalla huomasin Rontin ontuvan, mutta etujaloissa, joita/jota ontui ei tuntunut mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Veikkasin sitten, että on revayttänyt itsensä joko karsinassa tai laitumella riehuessaan tai hyppiessään. Vaikka e