Siirry pääsisältöön

Lokakuun kuulumiset lyhyesti

Aina sydämissämme <3



On niin haikeaa ajatella, että kun pääsen talliviikon jälkeiselle lomalle ei kotona enää olekkaan Remiä. Siinä vaiheessa kun näkee tyhjän karsinan ja ohuen pölykerroksen satulan päällä voi vielä vierähtää kyynel silmäkulmasta. En vain jotenkin käsitä sitä vielä kunnolla, ettei Remiä enää ole. Nyt Remi kuitenkin on täysin kivuton laukatessaan viheämmillä niityillä. <3 Ja lopetettiin siis parantumattomien ja yllätäen pahentuneiden jalkavaivojen takija. 

Lokakuun aikana kävin Roosalla yksissä harjoituskisoissa ja yksissä 1-tason koulukisoissa. Harjoituskoulukisoissa kiltillä arvostelulla saatiin B:n ohjelmasta 60%, mutta 1-tason koulukisoissa saatiin vain 55% B:n ohjelmasta. Ei ollut ihan meidän päivä ja kaikista B:n ohjelmista kyseinen ohjelma oli meille mahdollisesti hankalin. Vielä verryttelyssä Roosa oli todella hyvän tuntuinen ja teki hienot keskiravit ja -laukat joista ei ollut tietoakaan enää radalla. 

Syyslomalla Roosa oli hankala ratsastaa, puhsutti vain jännittyneenä kenttää ympäri, onneksi Henna piti meille syyslomalla keskiviikkona ratsastustuntia ja tehtiin ympyrällä avoa ja sulkua, tai ainakin parhaamme mukaan yritin. Töyskentelin sitten perjantain ja lauantain samalla tehtävällä itsenäisesti ja sunnuntaina mulla oli niin rento ja ihanasti avuilla oleva poni pitkästä aikaa. Ja syy Roosan kentällä jännittämiseen löytyy todennäköisesti metsässä liikkuvista hirvistä. 

Tänä viikonloppuna minkä minä vietin Ypäjällä talliviikon merkeissä Sonja meni Roosalla lauantaina ja sunnuntaina kouluvalmennukseen. Lauantaina ei vissiin ollut mennyt kauena hyvin, mutta sunnuntaina oli selvää parannusta tapahtunut!! Tälläiset pikakuulumiset tähän väliin, palaillaan!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pieni kertaus alkuvuodesta

c. Jessica Ravantti Paljon on tapahtunut viime kuukausien aikana kun en ole blogiin mitään kirjoitellut. Silti kun tarkemmin miettii mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja kamerakin on saanut nukkua talviuntaan rauhassa. Ajattelin tähän postaukseen listata mieleen tulevia asioita alkuvuodelta, sen isommin yksittäisistä kerroista kertomatta.  Roosa tosiaan oli mun mukana Ypäjällä 1.1.-6.4.2017. Meillä oli (tai olisi se vieläkin) maneesikortti ja näin ollen saatiin käyttää Hevosopiston maneeseja vapaasti. Melko ahkerasti kulutettiin maneesien uria, mutta maastoiltiin myös useimmiten kerran tai kaksi viikkoon. Ypäjällä oli kiva maastoilla kun polkuja lyötyi ja oli ylä- ja alamäkeä vaikka kuinka. Kertaakaan ei taidettu (onneksi) törmätä peuroihin.  Sonjalle ostettiin oma hevonen maaliskuun alussa. Pieni eestinhevostamma Viola. Itsekkin olen päässyt muutaman kerran Violalla ratsastamaan ja voin sanoa, että en osaa ratsastaa kyseisellä hevosella sitten yhtään.. Oma käte

Rantakuntoon---> Aloitus

Pienikärpänen heräsi kun kevään ensinmäiset lämpimät auringon säteet lämmittivät sen talven aikana jäykistämiä siipiä. Pienikärpänen räpytteli siipiänsä ja oikoi jalkojaan. Sen jälkeen pikkukärpänen lähti suristen lentoon ja lensi nuoren tytön luo. Pikkukärpänen istatti tytön olkapäälle ja puraisi tätä pienesti. Seuraavana päivänä pikkukärpänen näki tytön tekevän jumppamatolla vatsalihaksia. Sen jälkeen pikkukärpänen sulki silmänsä ja päätti jatkaa työtänsä taas seuraavana aurinkoisena päivä, vielä oli liian aikaista jatkaa... Tänään muhun iski kauhea treenamisinto! Kännykällä sitten selasin netissä erilaisia sivustoja ja lyösin tälläisen kivan sivuston, jossa oli 30 päivän vatsalihashaaste. Kirjoittelin sen sitten ylös ihan vihkoon asti, etten unohda sivuston osoitetta. Etsin myös 100 punnerrusta kuudessa viikossa -ohjelman kin, johon olen törmännyt myös ennemmin ja koska nämä kaksi liikettä ovat pääasiassa yläkroppaan etsin myös jotain kyykkyaiheista ja löysin tälläisen 31 päi

Jouluaaton jouluntoivotukset

Toivottavat: Sanna, Roosa, Rontti ja Pixi!