 |
| Aina sydämissämme <3 |
On niin haikeaa ajatella, että kun pääsen talliviikon jälkeiselle lomalle ei kotona enää olekkaan Remiä. Siinä vaiheessa kun näkee tyhjän karsinan ja ohuen pölykerroksen satulan päällä voi vielä vierähtää kyynel silmäkulmasta. En vain jotenkin käsitä sitä vielä kunnolla, ettei Remiä enää ole. Nyt Remi kuitenkin on täysin kivuton laukatessaan viheämmillä niityillä. <3 Ja lopetettiin siis parantumattomien ja yllätäen pahentuneiden jalkavaivojen takija.
Lokakuun aikana kävin Roosalla yksissä harjoituskisoissa ja yksissä 1-tason koulukisoissa. Harjoituskoulukisoissa kiltillä arvostelulla saatiin B:n ohjelmasta 60%, mutta 1-tason koulukisoissa saatiin vain 55% B:n ohjelmasta. Ei ollut ihan meidän päivä ja kaikista B:n ohjelmista kyseinen ohjelma oli meille mahdollisesti hankalin. Vielä verryttelyssä Roosa oli todella hyvän tuntuinen ja teki hienot keskiravit ja -laukat joista ei ollut tietoakaan enää radalla.
Syyslomalla Roosa oli hankala ratsastaa, puhsutti vain jännittyneenä kenttää ympäri, onneksi Henna piti meille syyslomalla keskiviikkona ratsastustuntia ja tehtiin ympyrällä avoa ja sulkua, tai ainakin parhaamme mukaan yritin. Töyskentelin sitten perjantain ja lauantain samalla tehtävällä itsenäisesti ja sunnuntaina mulla oli niin rento ja ihanasti avuilla oleva poni pitkästä aikaa. Ja syy Roosan kentällä jännittämiseen löytyy todennäköisesti metsässä liikkuvista hirvistä.
Tänä viikonloppuna minkä minä vietin Ypäjällä talliviikon merkeissä Sonja meni Roosalla lauantaina ja sunnuntaina kouluvalmennukseen. Lauantaina ei vissiin ollut mennyt kauena hyvin, mutta sunnuntaina oli selvää parannusta tapahtunut!! Tälläiset pikakuulumiset tähän väliin, palaillaan!
Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentit julkaistaan hyväksymisen jälkeen.
Muistathan että kivat kommentit piristävät päivääni, mutta jos sinulla ei ole hyvää sanottavaa pidä se omassa mielessäsi! Rahkentava palaute on sallittua ja toivottua! :)