Siirry pääsisältöön

Kun unelmat ottaa tuulta purjeisiin


En muista selittelinkö blogiin viime vuonna miksen hakenut hevosalan oppilaitoksiin. Hain siis ysin yhteishaussa lähilukioon naapuripaikkakunnalle ja pääsin kyseiseen lukioon. Syksyllä ei mennyt kauaa kuin tajusin, että olen ihan väärässä paikassa. Ei mulla ole kyseisestä lukiosta mitään pahaa sanottavaa, lukio opiskelu ei vain ollut se mun juttu. Keväällä menin sitten omien pitkien pohdintojen ja poikäystävän ja vanhempien kannustuksesta opon puheille. Kerroin opolle halustani hakea yhteishaussa ja lukion jättämisestä kesken. Keskustelujen jälkeen päädyttiin siihen, että haen kevään 2016 yhteishaussa Ypäjälle. Hain siis Ypäjän hevosopistoon ratsastuksenohjaajaksi, mutta pääsin opiskelemaan hevosenhoitajaksi. Syksyllä siis uudet tuulet tulevat puhaltamaan!

Meidän hevosille kuuluu hyvää. Varsa kasvaa kovaa vauhtia ja riimun säätöjä on saanut jo suurentaa. Kavioita ollaan silloin tällöin nosteltu ja alun nyppimisen jälkeen rauhoittuu seisomaan hienosti kolmella jalalla. Nimikin saatiin keksittyä ja päätettyä, mutta siitä lisää myöhemmin.

Sulevi pääsi sunnuntaina hyppäämään karhesin järjestämään rataharjoitukseen lainakuskin kanssa. Rata oli tosi hieno ja siisti, harmillisesti yksi pudotus tuli.  Muutenkin Sulevi käyttäytyi toosi  hienosti. Itse hyppäsin lainakuskin oman radan jälkeen hänen hevosellaan 60cm. Pohja oli tosi upottava ja raskas. Itse säädin kaikkea turhaa ja häiritsin hevosta minkä kerkesin, mutta harjoitustahan sinne mentiin hakemaan! Meille tuli myös yksi pudotus omasta mokastani. Kun ottaa huomioon mun estetreenipuutteeni rata oli ihan hyvä. 








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pieni kertaus alkuvuodesta

c. Jessica Ravantti Paljon on tapahtunut viime kuukausien aikana kun en ole blogiin mitään kirjoitellut. Silti kun tarkemmin miettii mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja kamerakin on saanut nukkua talviuntaan rauhassa. Ajattelin tähän postaukseen listata mieleen tulevia asioita alkuvuodelta, sen isommin yksittäisistä kerroista kertomatta.  Roosa tosiaan oli mun mukana Ypäjällä 1.1.-6.4.2017. Meillä oli (tai olisi se vieläkin) maneesikortti ja näin ollen saatiin käyttää Hevosopiston maneeseja vapaasti. Melko ahkerasti kulutettiin maneesien uria, mutta maastoiltiin myös useimmiten kerran tai kaksi viikkoon. Ypäjällä oli kiva maastoilla kun polkuja lyötyi ja oli ylä- ja alamäkeä vaikka kuinka. Kertaakaan ei taidettu (onneksi) törmätä peuroihin.  Sonjalle ostettiin oma hevonen maaliskuun alussa. Pieni eestinhevostamma Viola. Itsekkin olen päässyt muutaman kerran Violalla ratsastamaan ja voin sanoa, että en osaa ratsastaa kyseisellä hevosella sitten yhtään.. Oma käte

Rantakuntoon---> Aloitus

Pienikärpänen heräsi kun kevään ensinmäiset lämpimät auringon säteet lämmittivät sen talven aikana jäykistämiä siipiä. Pienikärpänen räpytteli siipiänsä ja oikoi jalkojaan. Sen jälkeen pikkukärpänen lähti suristen lentoon ja lensi nuoren tytön luo. Pikkukärpänen istatti tytön olkapäälle ja puraisi tätä pienesti. Seuraavana päivänä pikkukärpänen näki tytön tekevän jumppamatolla vatsalihaksia. Sen jälkeen pikkukärpänen sulki silmänsä ja päätti jatkaa työtänsä taas seuraavana aurinkoisena päivä, vielä oli liian aikaista jatkaa... Tänään muhun iski kauhea treenamisinto! Kännykällä sitten selasin netissä erilaisia sivustoja ja lyösin tälläisen kivan sivuston, jossa oli 30 päivän vatsalihashaaste. Kirjoittelin sen sitten ylös ihan vihkoon asti, etten unohda sivuston osoitetta. Etsin myös 100 punnerrusta kuudessa viikossa -ohjelman kin, johon olen törmännyt myös ennemmin ja koska nämä kaksi liikettä ovat pääasiassa yläkroppaan etsin myös jotain kyykkyaiheista ja löysin tälläisen 31 päi

Jouluaaton jouluntoivotukset

Toivottavat: Sanna, Roosa, Rontti ja Pixi!