Siirry pääsisältöön

Kun poni muistuttaa enemmän lihapullaa

...kuin rotumääritelmän mukaista shetlanninponia.





Roosan mammaloma alkoi noin kolmeviikkoa ennen kun varsa sitten lopulta syntyi, vaikkakin siis vielä kaksikymmentä päivää etuajassa. Siitä johtuen Sulevi on päässyt aktiivisemmin puuhailemaan kaiken näköistä mukavaa kärrylenkeistä aina esteiden hyppäämiseen. Itse en todellakaan ole Sulevilla hypännyt vaan hyppäämisen ja nämä parin kerran ratsastukset on hoitanut meidän naapurin tytär. On ollut ilo katsella tämän parivaljakon menoa kun Sulevi tekee mitä pyydetään eikä vain junnaa paikoillaan. Mitä se on siis tehnyt testatakseen kuskia, mutta tällä kuskilla huomasi heti alkuunsa ettei se ole mahdollista ja he ovat pärjänneet jopa ilman raippaa!! 

Ekalla kerralla kun tämä parivaljakko meni yhdessä hypättiin vain muutaman kerran ristikkoa, mutta viime sunnuntaina käytiin tekemässä Rajakallion Ratsutilan kentällä ratatreeniä. Ja mun mielestä meni ihan tosi hyvin. Sulevi vaihtoi laukat eikä kiellellyt kertaakaan. Kerran kuski tuli alas johtuen Sulevin askelsekoiluista ja huonosta hypystä. Sulevi siis tuli kaarteeseen vastalaukassa ja alkoi korjaamaan sitä omatoimisesti ja vaihtoi ristilaukalle, siitä vaihtoi vielä kerran tai siis yritti muttei kerinnyt ja ravissa askeleet sekosivat ennen estettä. Seuraavalla kerralla onnistui jo taas hienosti!

Ennen hyppelyjä maastoiltiin Sulevin kanssa tehden talutuslenkkejä ja treenailtiin ohjasajoa pellolla. Ollaan myös käyty ajolenkeillä ja Milja 3v. on innostunut nyt kärryttelemään Sulevilla. Milja on saanut mun sylistä ohjastaa Sulevia niin, että mulla on silti ohjat kädessä. Milja saa Sulevin pysähtymään ja osaa myös käskeä raviin. Sulevihan tekee kärryjen edessä kaiken ja Milja tykkää kun saa Sulevin tottelemaan itseänsä. Sulevin kanssa lenkkien pituus on vaihdellut aina neljästä kilometristä vajaaseen yhdeksään kilometriin. Milja on yleensä jätetty kotia pitemmiltä lenkeiltä, kun hänen kärsivällisyytensä ei riitä istua kärryillä pitkiä aikoja. 

Eilen tuli lenkillä todettua, kun mentiin siis melkein yhdeksänkilometrin lenkki, ettei Sulevilla ihan huono kunto olekaan vaikka maha onkin ihan liian iso. Hyvin jaksoi ravailla mennessä ja tullessa vaikka kovat pohjat vähän rajoittivatkin ravailun määrää. Se mikä on ollut kaikkista ihaninta on ollut huomata Sulevin työmotivaatia. Se on lenkeillä aina niin iloinen ja yritteliäs. <3 Vaikka laitumelta ei ole toivoakaan saada riimun kanssa kiinni jos meni unohtamaan leipäsangon talliin.. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pieni kertaus alkuvuodesta

c. Jessica Ravantti Paljon on tapahtunut viime kuukausien aikana kun en ole blogiin mitään kirjoitellut. Silti kun tarkemmin miettii mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja kamerakin on saanut nukkua talviuntaan rauhassa. Ajattelin tähän postaukseen listata mieleen tulevia asioita alkuvuodelta, sen isommin yksittäisistä kerroista kertomatta.  Roosa tosiaan oli mun mukana Ypäjällä 1.1.-6.4.2017. Meillä oli (tai olisi se vieläkin) maneesikortti ja näin ollen saatiin käyttää Hevosopiston maneeseja vapaasti. Melko ahkerasti kulutettiin maneesien uria, mutta maastoiltiin myös useimmiten kerran tai kaksi viikkoon. Ypäjällä oli kiva maastoilla kun polkuja lyötyi ja oli ylä- ja alamäkeä vaikka kuinka. Kertaakaan ei taidettu (onneksi) törmätä peuroihin.  Sonjalle ostettiin oma hevonen maaliskuun alussa. Pieni eestinhevostamma Viola. Itsekkin olen päässyt muutaman kerran Violalla ratsastamaan ja voin sanoa, että en osaa ratsastaa kyseisellä hevosella sitten yhtään.. Oma käte

Rantakuntoon---> Aloitus

Pienikärpänen heräsi kun kevään ensinmäiset lämpimät auringon säteet lämmittivät sen talven aikana jäykistämiä siipiä. Pienikärpänen räpytteli siipiänsä ja oikoi jalkojaan. Sen jälkeen pikkukärpänen lähti suristen lentoon ja lensi nuoren tytön luo. Pikkukärpänen istatti tytön olkapäälle ja puraisi tätä pienesti. Seuraavana päivänä pikkukärpänen näki tytön tekevän jumppamatolla vatsalihaksia. Sen jälkeen pikkukärpänen sulki silmänsä ja päätti jatkaa työtänsä taas seuraavana aurinkoisena päivä, vielä oli liian aikaista jatkaa... Tänään muhun iski kauhea treenamisinto! Kännykällä sitten selasin netissä erilaisia sivustoja ja lyösin tälläisen kivan sivuston, jossa oli 30 päivän vatsalihashaaste. Kirjoittelin sen sitten ylös ihan vihkoon asti, etten unohda sivuston osoitetta. Etsin myös 100 punnerrusta kuudessa viikossa -ohjelman kin, johon olen törmännyt myös ennemmin ja koska nämä kaksi liikettä ovat pääasiassa yläkroppaan etsin myös jotain kyykkyaiheista ja löysin tälläisen 31 päi

Jouluaaton jouluntoivotukset

Toivottavat: Sanna, Roosa, Rontti ja Pixi!