Kuvat torstain valmennuksesta |
Kuvat on Urhon omistajan ottamia. |
Nämä hypärit on ihan jees blogia ajatellen kun keskeneräiset koulutyöt viime jaksosta on vihdoin tehty valmiiksi asti. Ei sillä, että uusia tehtäviä ei olisi jo odottamassa enenmmän kuin mihin uskon kykeneväni. Mihin tämä kaikki aika katoaakin? Jos teet koulujuttuja menee siinä koko ilta, eikä silloin kerkä tehdä muuta. Sama pätee ratsasuksen ja talleiluun, joka kuitenkin vie aina voiton koulutöistä. Viikko sitten torstaina lähdettiin Jaran maneesille valmennukseen.
Alkuun tuntui, ettei Urho toimi yhtään. Tajusin kuitenkin jossain vaiheessa alkaa vain itse ratsastamaan ja kas kummaa alkoi Urho pelittää ja saatiin oikein kivoja pätkiä aikaiseksi. Ohjeeksi sain itse rentoutua, varsinkin kädet ja ranteet sekä huolehtia kyynärkulman säilymisestä. Ja iso hevonen, josta varmasti löytyy liikettä askeleen pidennyksissä... Saatiin myös vinkkejä radan ratsastamiseen.
Tämän viikon tiistain valmennus ei mennyt ollenkaan niin hyvin. Syitä on monia, isoin ongelma olen minä itse, oma keskittymiseni oli aivan jossain muualla, Urhon vapaapäivät vai kenties liian paljon laukkaa alkuverryttelyssä? En tiedä mikä mättäsi, mutta joku mättäsi. Sain kuulla taas omasta rentoudestani tai siis sen puuttumisesta... Syytän, tästä rentoutumattomuudesta ehkä eniten sitä, että Roosan ja Urhon koko ero valtava ja en vain osaa istua rennosti ja nätisti niin isoissa liikkeissä vielä.
Käynti oli ehkä se meidän suurin ongelma. Käynti oli enemmän passia kuin puhdasta käyntiä tuskastuin kun en saanut käyntiä paremmaksi, mutta onneksi valmentaja neuvoi kuinka saan käyntiä ratsastettua paremmaksi. Hän neuvoi mua ''rikkomaan'' hevosen tahdin väistättämällä takaosaa ulos päin.
Käynnin lisäksi ongelmia ilmeni laukannostoissa, taas... en tajua mikä niissä on niin hakalia. Omat valmistelut vain paremmiksi niin saadaan laukannostoista täsmällisempiä. Jotenkin koko valmennus vain tuntui yheltä haahuilulta, en yksinkertaisesti saanut Urhoon kontaktia ja en ratsastanut niin hyvin kuin olisin halunnut. No aina ei voi onnistua eikä ihan joka kerta. Viikonloppuna olisi suunnitelmissä mennä treenaamaan vielä laukannostoja, käyntisiirtymisä ja askeleen pidennyksiä. Kisat ovatkin jo ensi tiistaina ja jännitän jo, että nolaan meidät ihan täysin sielä... Ja tämä jännittäminen vielä pilaa kaiken.
Tulipas nyt negatiivisen sävyinen postaus. Joskus näinkin. Hyvää viikonloppua teille kaikille! Todennäköisesti kuulette seuraavan kerran kisakuulumisia.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentit julkaistaan hyväksymisen jälkeen.
Muistathan että kivat kommentit piristävät päivääni, mutta jos sinulla ei ole hyvää sanottavaa pidä se omassa mielessäsi! Rahkentava palaute on sallittua ja toivottua! :)