Siirry pääsisältöön

Varsaprojeksti osa 2: Roosa orin luo

Perillä 
Roosa perillä tarhassa
Ori
Roosan ja Trollguten 2-vuotias varsa
Roosa vietiin orin luokse perjantaina illalla. Roosa jäi tarhaan tyytyväisenä uutta paikkaa tutkien ja päästä päähän aitausta juoksennellen. Ensin todella huonokuntoinen tie ja sen jalkeen poni jäi tarhaansa juoksentelemaan, lievästi sanoen pientä panikointia mielessäni saanko ponin takaisin kolmijalkaisena. No ainakaan tänään tai eilein Roosa ei ole ontunut, kun kuulumisia kyseltiin. Eilen ei ole astutettu kun kiima ei ole ollut siinä vaiheessa. Tänään sitten on astutettu ja huomenna uudestaan.

Sonja luokkasi kätensä eilen koiran kanssa, mistä johtuen pääsin kiipiämään tänään Remin selkään. Käytiin heittämässä Remin kanssa sellainen parintunnin reissu pääasiassa käynnissä muutamaa ravipätkää ja lyhyttä laukkaa lukuunottamatta, kilometrejä reissulle kertyi reilut 13km.

Huomenna palailenkin navetalle töihin seuraavaksi seitsemäksi päiväksi ja tarkoitus olisi liikutella Remiä siihen asti kunnes Sonja pystyy ottamaan taas vastuun liikutuksista. Suleviakin olisi tarkoitus palautella kunnon liikutukseen, ponilla kun on taas ollut ihan liikaa vapaita. Toinen varmaan aamu ja iltanavetan välissä ja toinen illalla navetan jälkeen. Roosaakin jo odottelen kotia, ensi viikolla kun tulee eläinlääkärin määräämät kolmeviikkoa kävelytystä täyteen.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meidän ponien hoito

Eilen illalla sain tälläisen kommentin Anonyymiltä:''Kiva postaus. Onko sun mielestä ponista huolehtiminen raskasta, kun sitä joutuu tekemään päivittäin? onko se mielestäsi vaikeaa?'' Mielestäni kysymys oli niin hyvä, että ajattelin tehdä siitä postauksen, enkä vain vastannut kommenttiin. Mielestäni ponin hoitaminen on raskasta, mutta myös ehdottomasti ihanaa. Meillä kun on ponit kotona omassa tallissa, ei meille tule tallimatkoja, mikä on mielestäni hyvä. Ja jossain määrin ponin pito on vähän halvempaa kuin yksityis tai ratsastustallilla, joissa vuokra voi olla kuukaudessa n.300-500 euroa. Hintaan sitten sisältyy ties mitä kaikkea... Kun meilläkin on navetta ja nevalta haetaan kontoa kuivikkeeksi, käytetään me sitä myös poneille. Heiniäkin ponit saavat siinä sivussa kun lehmille paalataan. No sitten taas karsinoiden siivous pitää tehdä 1-2 kertaa päivässä, riippuen siitä kuinka paljon ponien pitää olla tallissa. Meidän ponit on niin pieniä ettei niitten karsino...

Ukkostaa

Moi! Huh hu kun on kuuma, tänään ja eilen nimittäin! Yöllä ukkosti ja meillä yks pajun haara kaatui samoin yks pienempi koivu kaatui. Tällä hetkelläkin taivas on aika synkän näköinen ja kauempaa kuuluu vaimeaa jyrinää. Remillä olikin eilen vapari ja mahdollisesti sillä on tänäänkin vapaata. Eilen mun piti mennä kuvaamaan siskon tuntia mutta se ei jaksanut ratsastaa näin kuumalla joten mä menin tunnille sen puolesta. Tunti oli ihan kiva, menin Lahjalla ja yllätyin kun ei tullat ihan kauheen kuuma. Yöllä heräsin siihen kun oli kauhee ukkonen ja myrsky. Meilläkin on yks monihaaranen paju niin yks sen haaroista katkes ponien aitauksessa ja sitten yks pienempi koivu katkes. POnit oli koko yön pihalla ja enemmänkin niitä tuntui haittaavan kauhea sade kun itse ukkonen. Tänään olis tarkoitus mennä Piian kans rajakallioon Sulkulla ja Beeritillä ratsastamaan. En ookkaan tainnut mainita täällä blogissa että Sulkku tulee talveksi kotia. Tarkkaa ajankohtaa ei oo vielä päätetty mutta voitte va...

Pieni kertaus alkuvuodesta

c. Jessica Ravantti Paljon on tapahtunut viime kuukausien aikana kun en ole blogiin mitään kirjoitellut. Silti kun tarkemmin miettii mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja kamerakin on saanut nukkua talviuntaan rauhassa. Ajattelin tähän postaukseen listata mieleen tulevia asioita alkuvuodelta, sen isommin yksittäisistä kerroista kertomatta.  Roosa tosiaan oli mun mukana Ypäjällä 1.1.-6.4.2017. Meillä oli (tai olisi se vieläkin) maneesikortti ja näin ollen saatiin käyttää Hevosopiston maneeseja vapaasti. Melko ahkerasti kulutettiin maneesien uria, mutta maastoiltiin myös useimmiten kerran tai kaksi viikkoon. Ypäjällä oli kiva maastoilla kun polkuja lyötyi ja oli ylä- ja alamäkeä vaikka kuinka. Kertaakaan ei taidettu (onneksi) törmätä peuroihin.  Sonjalle ostettiin oma hevonen maaliskuun alussa. Pieni eestinhevostamma Viola. Itsekkin olen päässyt muutaman kerran Violalla ratsastamaan ja voin sanoa, että en osaa ratsastaa kyseisellä hevosella sitten yhtään.....