Siirry pääsisältöön

Valkean ratsun kanssa tunnilla



Jenni ilmoitti irtotuntiryhmässä, että tiistaina olisi tunnilla tilaa. Päätin ilmottautua kyseiselle tunnille kun mun ratsastukset on viime aikoina olleet kovin vähäistä. Tunti oli ihan tavallinen koulutunti ja harjoiteltiin ihan perusjuttuja. Tunnin ideana oli saada hevoset avuille volttien ja siirtymisten avulla. Tuosta ensinmäisestä kuvasta jo nähdään monta asiaa joista mulle huomautettiin tunnilla: nytkit säässä kiinni, katse niskassa, ulko-ohjan tuki ei säily. 

Ratsukseni sain Tiitu-ponin, tämä olikin mulle ihan uusi tuttavuus. Muiden olen kuitekin nähnyt tällä ratsastavan ja itsekkin olen toivonut sen selkään vielä pääseväni. Nyt toiveeni toteutui ja pääsin työskentelemään ponin kanssa. Tiitu jatkoi mulle aloittelijoiden tunnilta, joten se oli saanut jo hetken hölkkäillä kentällä ja oli näin mulle jo vähän lämmennyt. 

Tunnilla sain pyytää Tiitua reippaammaksi, että saataisiin takajalatkin mukaan. Muotohan tuolla ponilla oli ihan kiva ja se kulki muodossa. Rehellisempää työskentelyä olisi saanut silti tulla enemmän. Ehkä jos pääsisin vielä toisenkin kerran tämän ponineidin kyytiin lyötyisivät ne oikeat nappulat helpommin. 




Pohkeita vasten se meinasi livistää, varsinkin ulkopohjetta vasten meinasi karata. Käynnissä ja ravissa mun piti ratsastaa Tiitua reippaammaksi, ettei se jäisi laahaamaan takajalkojansa. Laukkaa tehtiin vain nostoina kulmiin. Aluksi tästä ei tullut yhtään mitään, mutta kun sain raipan käteen saatiin laukkakin nousemaan helpommin. 

Yhden ainoan kerran jouduin näppäämään raipalla kun poni teki mulle jatkuvasti sitä ettei suostunut menemään yhteen kulmaan ja poikitti vain takamuksensa kentän keskustaa kohti. Tämän jälkeen ponineiti asteli kulmaan hyvin ja kyselemättä. Saatiin laukatkin nousemaan hyvin, alun hankaluuksien jälkeen. 

Oli kiva huomata kuinka poni parani kerta kerralta ja tuli paremmaksi ratsastaa. Mielelläni menisin uudestaan Tiitulla mahdollisuuksien mukaan. Ja voi kyllä sen vain huomaa kun on ollut ratsastustaukoa, hetken jousuin muistelemaan kuinka siellä satulassa istutaankaan. Tuijottelin niskaan todella ahkerasi, vaikka sitä on ilmennyt Roosallakin niin siltin sen selässä olen sen ongelman muistanut ja lähtenyt sitä korjaamaan. Kantapäätkin meinasi välillä nousta liiikaa ja ne nyrkit nyt on sielä matalalla kun olen Roosan kanssa käsiä oppinut pitämään sielä matalla. Ehkä nämä ongelmat alkaa vähenemään kun joskus taas pääsen ratsastamaan useammin.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pieni kertaus alkuvuodesta

c. Jessica Ravantti Paljon on tapahtunut viime kuukausien aikana kun en ole blogiin mitään kirjoitellut. Silti kun tarkemmin miettii mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja kamerakin on saanut nukkua talviuntaan rauhassa. Ajattelin tähän postaukseen listata mieleen tulevia asioita alkuvuodelta, sen isommin yksittäisistä kerroista kertomatta.  Roosa tosiaan oli mun mukana Ypäjällä 1.1.-6.4.2017. Meillä oli (tai olisi se vieläkin) maneesikortti ja näin ollen saatiin käyttää Hevosopiston maneeseja vapaasti. Melko ahkerasti kulutettiin maneesien uria, mutta maastoiltiin myös useimmiten kerran tai kaksi viikkoon. Ypäjällä oli kiva maastoilla kun polkuja lyötyi ja oli ylä- ja alamäkeä vaikka kuinka. Kertaakaan ei taidettu (onneksi) törmätä peuroihin.  Sonjalle ostettiin oma hevonen maaliskuun alussa. Pieni eestinhevostamma Viola. Itsekkin olen päässyt muutaman kerran Violalla ratsastamaan ja voin sanoa, että en osaa ratsastaa kyseisellä hevosella sitten yhtään.. Oma käte

Rantakuntoon---> Aloitus

Pienikärpänen heräsi kun kevään ensinmäiset lämpimät auringon säteet lämmittivät sen talven aikana jäykistämiä siipiä. Pienikärpänen räpytteli siipiänsä ja oikoi jalkojaan. Sen jälkeen pikkukärpänen lähti suristen lentoon ja lensi nuoren tytön luo. Pikkukärpänen istatti tytön olkapäälle ja puraisi tätä pienesti. Seuraavana päivänä pikkukärpänen näki tytön tekevän jumppamatolla vatsalihaksia. Sen jälkeen pikkukärpänen sulki silmänsä ja päätti jatkaa työtänsä taas seuraavana aurinkoisena päivä, vielä oli liian aikaista jatkaa... Tänään muhun iski kauhea treenamisinto! Kännykällä sitten selasin netissä erilaisia sivustoja ja lyösin tälläisen kivan sivuston, jossa oli 30 päivän vatsalihashaaste. Kirjoittelin sen sitten ylös ihan vihkoon asti, etten unohda sivuston osoitetta. Etsin myös 100 punnerrusta kuudessa viikossa -ohjelman kin, johon olen törmännyt myös ennemmin ja koska nämä kaksi liikettä ovat pääasiassa yläkroppaan etsin myös jotain kyykkyaiheista ja löysin tälläisen 31 päi

Jouluaaton jouluntoivotukset

Toivottavat: Sanna, Roosa, Rontti ja Pixi!