Siirry pääsisältöön

Voihan jalkavaiva!!

Joka ikinen kerta kun oon ratsastamassa tunnustelen hevosen jalat. Roosan jalat tunnustelen aina kun olen lähdössä ratsastamaan tai tulossa ratsastamasta. Kertaakaan en mitään erikoista ole lyötänyt. En eilenkään kun käytiin käyntimaastossa Remin ja Sonjan kanssa.

Tänään Jenni tuli päivällä kengittämään hevosia niin oli hakenut Roosan tarhasta ja huomannut sen ontuvan. Oikea etujalka on ihan selvästi kipeä. Lämpöisempi kun muut ja vähän nestettä. Eron normaaliin huomaa. Aamulla Roosa ei ontunut kun olen sen itse vienyt pihalle. Äitin mukaan ontumista ei olisi voinut olla huomaamatta jos se olisi aamusta asti ollut. Eli Roosa on onnistunut telomaan jalkansa tarhassa.

Äiti ja Jenni olivat jalkaa kylmänneet 30min. Ja antaneet särkylääkettä kun kengän laittaminen terveeseen etujalkaan ei ollut onnistunut. Särkylääke onneksi näytti vaikuttavan hyvin ja illalla talliin hakiessa ei ontunut. Ainakaan kovin selvästi. Nestettä jalassa oli silti vähän ja kylmäsin jalkaa 30min.

Toivotaan että jalassa ei olisi mitään vakavaa ja päästäisiin normaaliin treeni rytmiin takaisin. Pääasia nyt olisi saada Roosa kuntoon. En yhtään tykkää näistä hevosten jalkavaivoista... :/ kukaan ei varmaan tykkää. Pahinta on epätietoisuus, mutta samalla se on kaikkista mukavin vaihtoehto. Tietohan tunnetusti lisää tuskaa. Nyt vaan kylmäillään jalkaa ja katsotaan mihin suuntaan se etenee ja toimitaan sen mukaan. Toivottavasti Sinun viikkosi alkoi mukavammin!


EDIT. 13.5.2015

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pieni kertaus alkuvuodesta

c. Jessica Ravantti Paljon on tapahtunut viime kuukausien aikana kun en ole blogiin mitään kirjoitellut. Silti kun tarkemmin miettii mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja kamerakin on saanut nukkua talviuntaan rauhassa. Ajattelin tähän postaukseen listata mieleen tulevia asioita alkuvuodelta, sen isommin yksittäisistä kerroista kertomatta.  Roosa tosiaan oli mun mukana Ypäjällä 1.1.-6.4.2017. Meillä oli (tai olisi se vieläkin) maneesikortti ja näin ollen saatiin käyttää Hevosopiston maneeseja vapaasti. Melko ahkerasti kulutettiin maneesien uria, mutta maastoiltiin myös useimmiten kerran tai kaksi viikkoon. Ypäjällä oli kiva maastoilla kun polkuja lyötyi ja oli ylä- ja alamäkeä vaikka kuinka. Kertaakaan ei taidettu (onneksi) törmätä peuroihin.  Sonjalle ostettiin oma hevonen maaliskuun alussa. Pieni eestinhevostamma Viola. Itsekkin olen päässyt muutaman kerran Violalla ratsastamaan ja voin sanoa, että en osaa ratsastaa kyseisellä hevosella sitten yhtään.. Oma käte

Rantakuntoon---> Aloitus

Pienikärpänen heräsi kun kevään ensinmäiset lämpimät auringon säteet lämmittivät sen talven aikana jäykistämiä siipiä. Pienikärpänen räpytteli siipiänsä ja oikoi jalkojaan. Sen jälkeen pikkukärpänen lähti suristen lentoon ja lensi nuoren tytön luo. Pikkukärpänen istatti tytön olkapäälle ja puraisi tätä pienesti. Seuraavana päivänä pikkukärpänen näki tytön tekevän jumppamatolla vatsalihaksia. Sen jälkeen pikkukärpänen sulki silmänsä ja päätti jatkaa työtänsä taas seuraavana aurinkoisena päivä, vielä oli liian aikaista jatkaa... Tänään muhun iski kauhea treenamisinto! Kännykällä sitten selasin netissä erilaisia sivustoja ja lyösin tälläisen kivan sivuston, jossa oli 30 päivän vatsalihashaaste. Kirjoittelin sen sitten ylös ihan vihkoon asti, etten unohda sivuston osoitetta. Etsin myös 100 punnerrusta kuudessa viikossa -ohjelman kin, johon olen törmännyt myös ennemmin ja koska nämä kaksi liikettä ovat pääasiassa yläkroppaan etsin myös jotain kyykkyaiheista ja löysin tälläisen 31 päi

Jouluaaton jouluntoivotukset

Toivottavat: Sanna, Roosa, Rontti ja Pixi!