Siirry pääsisältöön

Roosan jalan tilanne

...tällä hetkellä on sellainen, että nesteen määrä alkuperäisestä vähästä on vähentynyt. Vain tarkalla ja huolellisella tunnustelulla vielä tuntee ylinääräistä. Jalka on myös lämpöisempi kuin normaalisti. Eron huomaa parhaiten kavion yläosasta, ruununrajasta.

Tiistaina kylmäsin jalkaa aamutallissa 30min ja toistin saman kylmäyksen vielä kahdesti päivän aikana: kun tulin koulusta ja iltatallissa. Vähän Roosalta meinaa kärsivällisyys seistä tallissa, joten oon nyt antanut sen syödä samalla nurmikolla. Tänään on jalkaa myös kylmäilty kolme kertaa x30min.

Tänään päivällä Sonjan kanssa katsottiin käynnissä ja ravissa ontuuko Roosa, niin ainakaan me ei havaittu ontumista. Jos se ontuu niiin sitten niin pienesti, etten mä sitä erota. Särkylääkettä ei olla annettu, koska Roosa ei näytä sitä tarvitsevan. Ollaan myös tänään pidetty sillä jännesuojia etujaloissa.
                                                                                                                                                  

Ja sitten vähän Sulevin kuulumisia. Niitä ei nyt kovin paljoa ole, se kun on saanut viettää hermolomaa satulasta ja muista työskentelyyn liittyvistä härpäkkeistä. Maanantaina se pääsi muiden mukana kavioiden vuoluun ja tänään muisteltiin ohjas-ajon "sääntöjä". Työskenneltiin n. kymmenisen minuuttia volteilla ja pysähdyksillä ja hyvin näytti Sulevi muistavan jutun juonen. :)


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pieni kertaus alkuvuodesta

c. Jessica Ravantti Paljon on tapahtunut viime kuukausien aikana kun en ole blogiin mitään kirjoitellut. Silti kun tarkemmin miettii mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja kamerakin on saanut nukkua talviuntaan rauhassa. Ajattelin tähän postaukseen listata mieleen tulevia asioita alkuvuodelta, sen isommin yksittäisistä kerroista kertomatta.  Roosa tosiaan oli mun mukana Ypäjällä 1.1.-6.4.2017. Meillä oli (tai olisi se vieläkin) maneesikortti ja näin ollen saatiin käyttää Hevosopiston maneeseja vapaasti. Melko ahkerasti kulutettiin maneesien uria, mutta maastoiltiin myös useimmiten kerran tai kaksi viikkoon. Ypäjällä oli kiva maastoilla kun polkuja lyötyi ja oli ylä- ja alamäkeä vaikka kuinka. Kertaakaan ei taidettu (onneksi) törmätä peuroihin.  Sonjalle ostettiin oma hevonen maaliskuun alussa. Pieni eestinhevostamma Viola. Itsekkin olen päässyt muutaman kerran Violalla ratsastamaan ja voin sanoa, että en osaa ratsastaa kyseisellä hevosella sitten yhtään.. Oma käte

Rantakuntoon---> Aloitus

Pienikärpänen heräsi kun kevään ensinmäiset lämpimät auringon säteet lämmittivät sen talven aikana jäykistämiä siipiä. Pienikärpänen räpytteli siipiänsä ja oikoi jalkojaan. Sen jälkeen pikkukärpänen lähti suristen lentoon ja lensi nuoren tytön luo. Pikkukärpänen istatti tytön olkapäälle ja puraisi tätä pienesti. Seuraavana päivänä pikkukärpänen näki tytön tekevän jumppamatolla vatsalihaksia. Sen jälkeen pikkukärpänen sulki silmänsä ja päätti jatkaa työtänsä taas seuraavana aurinkoisena päivä, vielä oli liian aikaista jatkaa... Tänään muhun iski kauhea treenamisinto! Kännykällä sitten selasin netissä erilaisia sivustoja ja lyösin tälläisen kivan sivuston, jossa oli 30 päivän vatsalihashaaste. Kirjoittelin sen sitten ylös ihan vihkoon asti, etten unohda sivuston osoitetta. Etsin myös 100 punnerrusta kuudessa viikossa -ohjelman kin, johon olen törmännyt myös ennemmin ja koska nämä kaksi liikettä ovat pääasiassa yläkroppaan etsin myös jotain kyykkyaiheista ja löysin tälläisen 31 päi

Jouluaaton jouluntoivotukset

Toivottavat: Sanna, Roosa, Rontti ja Pixi!