Siirry pääsisältöön

Ei tuloksia ilman treeniä


Joku päivä viime viikolla otin kännykällä Roosasta muutaman kuvan ihan blogia varten, että saisin niiden ympärille rakennettua postauksen. No enköhän sitten mennyt ja unohtanut kaikki kuvat kun kokeet ja yhteishaku huohotti niskaan. Nyt sitten muistin nämä kuvat ja varastin itselleni pienen hetken tietokoneen ääreltä kirjoittaakseni kuulumisia ylös. Roosa on parantunut joka ratsastuskerralla! Mitä enemmän olen olen saanut sitä töihin niin aina on mennyt paremmin. 

Alkuun keskityin Roosan taivuttelemiseen ja kun kenttällä ei ollut kuin keskikohta sulaa, tehtiin siinä avoa ja pohkeenväistöä käynnissä. Tätä teimme kaksi päivää. Roosa punkee taas volteilla ulospäin ja samoin laukkaa nostaessa. Kerran meillä olikin oikein kunnon ongelmma saada nostetua vasen laukka käynnistä. Onneksi Sonja huuteli kentän keskeltä heti kun tuli väärä. Parin onnistumisen jälkeen olin melkein tyytyväinen. 


Siirtymisiä ollaan myös pyritty tekemään paljon, mutta silti ollaan tehty liian vähän. Lauantaina meillä oli yksi ainut puomi kentän keskellä ja hevoset kyllä tykkäsi tästä pienestäkin vaihtelusta. Saatiin lähestyttyä puomille ihan kivoillakin askelilla ja itsellä ei mennyt homma ihan överiksi. Tällä samalla kerralla alkuverkkaattiin kahdeksikolla ravissa ja laukassa. Ravi oli hyvää ja samoin laukka. Roosa ei kaahottanut ja oikeat laukatkin aina nousi. Tosin yritin itsekkin koko aika parhaani ja panostin todella paljon valmisteluihin. Tiedän ongelmakohtiani, mutta en vain tee asialle mitään! Ärsyttävää!!:0

Ratsastuksen oon pyrkinyt aloittamaan nyt sillä, että saisin Roosaa rentoutumaan ja samaan ollaan aina myös lopetettu. Omaan asentooni ja apujen käyttöönkin olen kiinnittänyt huomiota. Ja pahoittelen nyt varustepostaksen viipymistä ja tilattiin uusia varusteita ja haluan sitten esitellä nekin kun saapuvat eka.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rantakuntoon---> Aloitus

Pienikärpänen heräsi kun kevään ensinmäiset lämpimät auringon säteet lämmittivät sen talven aikana jäykistämiä siipiä. Pienikärpänen räpytteli siipiänsä ja oikoi jalkojaan. Sen jälkeen pikkukärpänen lähti suristen lentoon ja lensi nuoren tytön luo. Pikkukärpänen istatti tytön olkapäälle ja puraisi tätä pienesti. Seuraavana päivänä pikkukärpänen näki tytön tekevän jumppamatolla vatsalihaksia. Sen jälkeen pikkukärpänen sulki silmänsä ja päätti jatkaa työtänsä taas seuraavana aurinkoisena päivä, vielä oli liian aikaista jatkaa... Tänään muhun iski kauhea treenamisinto! Kännykällä sitten selasin netissä erilaisia sivustoja ja lyösin tälläisen kivan sivuston, jossa oli 30 päivän vatsalihashaaste. Kirjoittelin sen sitten ylös ihan vihkoon asti, etten unohda sivuston osoitetta. Etsin myös 100 punnerrusta kuudessa viikossa -ohjelman kin, johon olen törmännyt myös ennemmin ja koska nämä kaksi liikettä ovat pääasiassa yläkroppaan etsin myös jotain kyykkyaiheista ja löysin tälläisen 31 päi

Maastoilusta on meidän viimepäivät tehty

Eilen poppasin sängystä ylös kello 08.15 ja lähdin suoraa viemään ponit talliin. Sonjakin ilmestyi talliin ja vei Pixin ja B:een pihalle. Remille ja Alilla aamuheinät tarhaan ja iltaheinät likoamaan. Sen jälkeen siivottiin talli ja sisälle aamupalalle. Yövaatteissa oleskelin yli puoleenpäivään asti ennen kun vaihdoin vaatteet lökäreihin, toppiin ja johonkin random pusero takkiin... Luin kemiaa tiistaina oleviin kokeisiin ja tajusin muutaman asian mitä en ennemmin oo käsittänyt. Rajakalliossa kesällä... mikä MAHA! Joskus iltapäivällä mentiin äitin kans ohjasajamaan Alilaa. Meni ihan hyvin ja laitettiin harjanvarsista sille aisat, vähä sitä jänskätti, mutta reuntoutui kumminkin pian. Alilan ohjas-ajon jälkeen hain Sulkun, harjasin ja satuloin sen nopsaa. Alkukäyntien jälkeen taivuttelin sitä volteilla pihassa ja sen jälkeen aloin suurentelemaan niitä pohkeenväistön tapaan. Hyvin meni. Tein myös muutamia etuosakäännöksiä suuntaavaihtaessa. Ravia ehdin ottaa vain parin ympyrän verra

Mielipidekirjoitus: ''Kuinka paljon tarvitaan kokemusta, että voi hankkia oman hevosen?''

Multa on useampaankin otteeseen kysytty tätä samaa asiaa, ja en nyt muista olenko kirjoittanut tästä samasta aiheesta ennemminkin. Mutta nyt ainakin kirjoitan, koska tämä asia selvästi kiinnostaa muita. Mun oma mielipide eroaa jossain suhteessa siihen kuinka itse sain Sulkun, mutts älkää antako sen haitata! Omasta hevosesta haaveilioita on varmasti tässä maailmassa moni. Osan toive toteutuu, osan ei valitettavasti. Joskus on hyvä kun saa oman hevosen, joskus taas ei. Ensinnäkin kannattaa miettiä mutamaa kysymystä ja vastata niihin rehellisesti! 1. Onko sinulla riittävästi varaa hevosen ja varusteiden hankintaan, jatkuviin ylläpitokustannuksiin sekä mahdollisiin yllättäviin menoihin?  Hyvä kysymys! Jos lukee hevosaiheisia-kirjoja saa osasta sellaisen käsityksen että hevonen on helppo hankkia kesällä. Tarvitaan vain hevosen ostosumma ja hevonen pärjää laitumella koko kesän ja syksyn tullen omistaja alkaa jakamaan ilmaislehtiä jne...! Hevonenhan ei  pärjää kesällä pelkällä laitumel