Siirry pääsisältöön

Ei tuloksia ilman treeniä


Joku päivä viime viikolla otin kännykällä Roosasta muutaman kuvan ihan blogia varten, että saisin niiden ympärille rakennettua postauksen. No enköhän sitten mennyt ja unohtanut kaikki kuvat kun kokeet ja yhteishaku huohotti niskaan. Nyt sitten muistin nämä kuvat ja varastin itselleni pienen hetken tietokoneen ääreltä kirjoittaakseni kuulumisia ylös. Roosa on parantunut joka ratsastuskerralla! Mitä enemmän olen olen saanut sitä töihin niin aina on mennyt paremmin. 

Alkuun keskityin Roosan taivuttelemiseen ja kun kenttällä ei ollut kuin keskikohta sulaa, tehtiin siinä avoa ja pohkeenväistöä käynnissä. Tätä teimme kaksi päivää. Roosa punkee taas volteilla ulospäin ja samoin laukkaa nostaessa. Kerran meillä olikin oikein kunnon ongelmma saada nostetua vasen laukka käynnistä. Onneksi Sonja huuteli kentän keskeltä heti kun tuli väärä. Parin onnistumisen jälkeen olin melkein tyytyväinen. 


Siirtymisiä ollaan myös pyritty tekemään paljon, mutta silti ollaan tehty liian vähän. Lauantaina meillä oli yksi ainut puomi kentän keskellä ja hevoset kyllä tykkäsi tästä pienestäkin vaihtelusta. Saatiin lähestyttyä puomille ihan kivoillakin askelilla ja itsellä ei mennyt homma ihan överiksi. Tällä samalla kerralla alkuverkkaattiin kahdeksikolla ravissa ja laukassa. Ravi oli hyvää ja samoin laukka. Roosa ei kaahottanut ja oikeat laukatkin aina nousi. Tosin yritin itsekkin koko aika parhaani ja panostin todella paljon valmisteluihin. Tiedän ongelmakohtiani, mutta en vain tee asialle mitään! Ärsyttävää!!:0

Ratsastuksen oon pyrkinyt aloittamaan nyt sillä, että saisin Roosaa rentoutumaan ja samaan ollaan aina myös lopetettu. Omaan asentooni ja apujen käyttöönkin olen kiinnittänyt huomiota. Ja pahoittelen nyt varustepostaksen viipymistä ja tilattiin uusia varusteita ja haluan sitten esitellä nekin kun saapuvat eka.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pieni kertaus alkuvuodesta

c. Jessica Ravantti Paljon on tapahtunut viime kuukausien aikana kun en ole blogiin mitään kirjoitellut. Silti kun tarkemmin miettii mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja kamerakin on saanut nukkua talviuntaan rauhassa. Ajattelin tähän postaukseen listata mieleen tulevia asioita alkuvuodelta, sen isommin yksittäisistä kerroista kertomatta.  Roosa tosiaan oli mun mukana Ypäjällä 1.1.-6.4.2017. Meillä oli (tai olisi se vieläkin) maneesikortti ja näin ollen saatiin käyttää Hevosopiston maneeseja vapaasti. Melko ahkerasti kulutettiin maneesien uria, mutta maastoiltiin myös useimmiten kerran tai kaksi viikkoon. Ypäjällä oli kiva maastoilla kun polkuja lyötyi ja oli ylä- ja alamäkeä vaikka kuinka. Kertaakaan ei taidettu (onneksi) törmätä peuroihin.  Sonjalle ostettiin oma hevonen maaliskuun alussa. Pieni eestinhevostamma Viola. Itsekkin olen päässyt muutaman kerran Violalla ratsastamaan ja voin sanoa, että en osaa ratsastaa kyseisellä hevosella sitten yhtään.. Oma käte

Rantakuntoon---> Aloitus

Pienikärpänen heräsi kun kevään ensinmäiset lämpimät auringon säteet lämmittivät sen talven aikana jäykistämiä siipiä. Pienikärpänen räpytteli siipiänsä ja oikoi jalkojaan. Sen jälkeen pikkukärpänen lähti suristen lentoon ja lensi nuoren tytön luo. Pikkukärpänen istatti tytön olkapäälle ja puraisi tätä pienesti. Seuraavana päivänä pikkukärpänen näki tytön tekevän jumppamatolla vatsalihaksia. Sen jälkeen pikkukärpänen sulki silmänsä ja päätti jatkaa työtänsä taas seuraavana aurinkoisena päivä, vielä oli liian aikaista jatkaa... Tänään muhun iski kauhea treenamisinto! Kännykällä sitten selasin netissä erilaisia sivustoja ja lyösin tälläisen kivan sivuston, jossa oli 30 päivän vatsalihashaaste. Kirjoittelin sen sitten ylös ihan vihkoon asti, etten unohda sivuston osoitetta. Etsin myös 100 punnerrusta kuudessa viikossa -ohjelman kin, johon olen törmännyt myös ennemmin ja koska nämä kaksi liikettä ovat pääasiassa yläkroppaan etsin myös jotain kyykkyaiheista ja löysin tälläisen 31 päi

Jouluaaton jouluntoivotukset

Toivottavat: Sanna, Roosa, Rontti ja Pixi!