Karkaamisen keksinyt poni

Heippa vaan kaikille!!:) Tätä postausta kuvittavat nämä alkuviikon ohjasajo kuvat kun en oo saanut Sonjaa kuvaamaan tallille. Eilen illalla Remi kekkasi karkaamisen. Kun menin hakemaan sitä illalla talliin se ei ollutkaan tapansa mukaan veräjällä hirnuen ja höristen vastassa. Siitä sitten arvasin sen karanneen ja huusin sitä. Remi tulikin pellolta laukaten ja jatkoi matkaansa mun ohi laukaten talliin. No onneksi siinä ei käynyt kuinkaan.

Tänään kun sitten menin siivoamaan päivällä karsinat niin huomasin Remin olevan pellon puolella syömässsä. Nappasin sitten leipäpussin mukaan ja narun toiseen käteen. Sainkin Remin heti kiinni ja vein sen sitten laitumelle ja äiti teki tarhaan nyt vihdoin ja viimein kunnon aidan missä kulkee myös sähkö. Kun vein Remin laitumelle niin ensinmäiseksi se laukkasi keskelle aitausta... Mun jalkavaivainen rampa hevoseni, ei näytä sitä kun ratsastaessa. :(

Sulkun ja Remin karsinat siivottuani ja vetet laitettuani järjestin vähän loimia. Meinasin myös järjestää koko satulahuoneen, olin ottamassa kuljetussuojia yhden laatikon päältä missä oli toiset kuljetussuojat näin hiiren joka oli tuhonnut ne toiset kuljetussuojat. Kiljuin. Se siivous sitten vähän jäi ja äiti toi sinne sitten rotanmyrkkyä jos päästäis näistä inhottavista otuksista taas eroon.

Kävin sisällä nopsaa vaihtamassa ratsastushuosut ja -kengät jalkaani ja lähdin satuloimaan Sulkkua. Matkaa meidän lenkille tuli 3.43 km ja aikaa meni noin tunti. Mentiin maan- ja metsätietä pitkin, vastaan tuli pari henkilöautoa ja Sulkulle ne oli ok. Aloin sitten kuunnella että nyt tulee isompi ajoneuvo vastaan, mietin että hyppäänkö selästä alas. Päätin pysyä selässä ja Sulkku ei piitännut mitään siitä että rekka meni meidän ohi!:D Oon niin super ylpee tosta ponista!<3 Muutenkin se käyttäytyi tosi nätisti, ei säikkynyt eikä kyttäillyt.

Hetken kerkisin olemaan sisällä kunnes piti taas lähteä talliin. Annoin poneille päiväheinät ja siirsin Remin takaisin sen omaan tarhaan missä oli nyt sitten ne kunnon aidat. Ja arvatkaanyt laukkasko yksi jalkavaivainen ruuna mua veräjälle vastaan!? Samassa tunnistaja ajoi pihaan ja menimme yhdessä talliin ja hain Been sisälle ja äiti piti siitä kiinni kun tunnistaja hoiti hommansa. :) Bee oli oikein hienosti vaikka koittikin purra äitiä ja näpräsi sitä muutenkin huulillansa koko ajan. Ja neulan lävistäessä ihoa vähän liikkui. 

Tunnistuksen jälkeen kerkesin juuri sisälle kun äiti ilmoitti että Minna on tulossa kohta vuolemaan ponien kaviot. Pian vedin taas tallivaatteet päälle ja lähdin talliin. Pian Minna tulikin ja aloitettiin Alilasta joka käyttäytyi ihan hyvin. Sulkku sitten oliki vähän ongelmallisempi tapaus. Se nyppi kavioitansa ja aina kun Minna päästi takajaloista irti Sulkku kiskasi ne ja potki taakse päin pari pientä ja napakkaa potkua. Ja huiskaisi hännällään ärtyneenä. Minna joutui oikein suuttumaankin Sulkulle. Muutana lempinimenkin Sulkku sai. ;D

Pixin kanssa ei ollut muuta ongelmaa kun etten saanut sitä heti kiinni. Tosin lähdin kesken sen kavioiden vuolemisen sisälle lämmittelemään ja äiti jäi talliin Minnan kanssa. Joten en myöskään yhtään tiedä miten Been kanssa kävi...

Hilasin myös kameraa mukanani tallissa, kauheasti en materiaalia saanut, mutta viikonlopun aikana väsään siitä teille kumminkin lyhkäisen koosteen!;) Tähän postaukseen en sitä vielä jaksanut tehdä. Moimoi!