Siirry pääsisältöön

Parhaat ponit

Tänään olikin sitten seiskaluokan viimmeinen koe!  Se oli bilsan, ja suurin osa tehtävistä oli esseitä. Koulun jälkeen jäätiin Piian kans taksista Rajakallioon. Vaihdettiin nopsaan vaatteet, minä oli hitaanpi osapuoli... Sitten haettiin ponit niiten tarhasta ja ruvettiin harjaamaan niitä. Ponit oli kiltisti eikä ongelmia tullut, Jenni tuli sitten vuolemaan niitten kaviot ja se hidasti meitä vähän muttei paljoo.

Ratsastamaan me sitten päästiin n. 16.20. Mentiin aluksi kentälle ja siellä viihdyttiinkin tunnin ajan. Alkukäyntien jälkeen aloin tekemään seuraavanlaista tehtävää: Lyhyen sivun keskellä pysähdys, sitten kulman jälkeen raviin ja pitkän sivun keskellä pari askelta käyntiä, kulmassa käyntiin ja pysähdys + peruutus lyhyen sivun päässä. Ja sitten kulmassa raviin ja pitkän sivun keskellä voltti, sitten tehtävä alkaakin uudelleen.

Sulkku oli aluksi vähän tahmea, eikä taipunut, otin sitten raipan ja Sulkku alkoikin menemän meidän vaikeampaan suuntaan hyvin. Se taipuikin melkein koko voltin ajan (oho mikä saavutus!) Ja peruutuksetkin sujui. Toki niissä oli myös ongelmia, varsinkin sen jälkeen kun vaihdoin suuntaa niin Sulkku rupes vain peruuttaessa kääntämään persettään keskemmälle. Mutta kun muistin käyttää sisäpohjetta niin sujui hyvin :)


Sitten otin vielä laukkaa uralla ja joitakin ympyröitä. No aluksi Sulkku vaan pukittaa ja ravaa. Ajattelin sitten että satula voi olla liian edessä ja häntävyö painaa sitä tai sitten satula painaa lapoihin. No joka tapauksessa satulan paikan korjaus auttoi ja pukittelu jäi, jes! Laukassa Sulkku onkin sitten vielä kankeempi, ja se on vähän sellasta...

Laukan jälkeen kävelin hetken ja alon tulemaan laukassa puomeja ja sitten niitten jälkeen oli suoralla linjallakolme puomia päällekkäin. Ne meni ihan hyvin, suunnasta vain meinas olla erimielisyyksiä tai o väärinymmärrystä. Mutta kun muistin taas katseen ja pohkeen ja ohjat, homma sujui! Sitten tulin kolmea puomia päällekkain voltilla kumpaankin suuntaan muutaman kerran ja kävelin hetken ajan.

Itten lähettiin Piian kans poneilla maastoon. Meidän piti mennä eri reittiä kun yleensä, mentiin jo palan matkaa nevaa pitki mutta kun ei oltu varmoja mistä meidän piti mennä käännyttiin ja mentiin se mikä mentiin yleensäkkin. Jenni saikin vielä uudestaa selittää meille reitin kun me sitä jo kerran kysyttiin siltä :) Kyllä me nyt jo ens kerralla osataan :)

Matkalla me nähtiin traktoreita nevalla, muttei ponit niitä pelännyt. Beerit pelkäs jotain pientä maa kasaa ja kun se siitä otti pikku pyrähdyksen niin Sulkunkin piti vaikkei edes säikähtänyt, hassu poni! Sitten otettiin satulat pois ja harjattiin ja lähdettiin kotia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pieni kertaus alkuvuodesta

c. Jessica Ravantti Paljon on tapahtunut viime kuukausien aikana kun en ole blogiin mitään kirjoitellut. Silti kun tarkemmin miettii mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja kamerakin on saanut nukkua talviuntaan rauhassa. Ajattelin tähän postaukseen listata mieleen tulevia asioita alkuvuodelta, sen isommin yksittäisistä kerroista kertomatta.  Roosa tosiaan oli mun mukana Ypäjällä 1.1.-6.4.2017. Meillä oli (tai olisi se vieläkin) maneesikortti ja näin ollen saatiin käyttää Hevosopiston maneeseja vapaasti. Melko ahkerasti kulutettiin maneesien uria, mutta maastoiltiin myös useimmiten kerran tai kaksi viikkoon. Ypäjällä oli kiva maastoilla kun polkuja lyötyi ja oli ylä- ja alamäkeä vaikka kuinka. Kertaakaan ei taidettu (onneksi) törmätä peuroihin.  Sonjalle ostettiin oma hevonen maaliskuun alussa. Pieni eestinhevostamma Viola. Itsekkin olen päässyt muutaman kerran Violalla ratsastamaan ja voin sanoa, että en osaa ratsastaa kyseisellä hevosella sitten yhtään.. Oma käte

Rantakuntoon---> Aloitus

Pienikärpänen heräsi kun kevään ensinmäiset lämpimät auringon säteet lämmittivät sen talven aikana jäykistämiä siipiä. Pienikärpänen räpytteli siipiänsä ja oikoi jalkojaan. Sen jälkeen pikkukärpänen lähti suristen lentoon ja lensi nuoren tytön luo. Pikkukärpänen istatti tytön olkapäälle ja puraisi tätä pienesti. Seuraavana päivänä pikkukärpänen näki tytön tekevän jumppamatolla vatsalihaksia. Sen jälkeen pikkukärpänen sulki silmänsä ja päätti jatkaa työtänsä taas seuraavana aurinkoisena päivä, vielä oli liian aikaista jatkaa... Tänään muhun iski kauhea treenamisinto! Kännykällä sitten selasin netissä erilaisia sivustoja ja lyösin tälläisen kivan sivuston, jossa oli 30 päivän vatsalihashaaste. Kirjoittelin sen sitten ylös ihan vihkoon asti, etten unohda sivuston osoitetta. Etsin myös 100 punnerrusta kuudessa viikossa -ohjelman kin, johon olen törmännyt myös ennemmin ja koska nämä kaksi liikettä ovat pääasiassa yläkroppaan etsin myös jotain kyykkyaiheista ja löysin tälläisen 31 päi

Jouluaaton jouluntoivotukset

Toivottavat: Sanna, Roosa, Rontti ja Pixi!