Kiitos äänestäneille sivupalkin kyselyyn! Olethan muistanut lukea tarinan ensinmäisen osan? Voit lukea sen TÄSTÄ!!!!
Milla päätti jatkaa matkaa metsäteille, hän halusi päästä laukkailemaan pitkiä suoria Miisan kanssa ja kiipeilemään muutaman mäen. Miisa tuntu energiseltä ja se yrittikin aina välillä lähteä raviin. Hetken käveltyään Milla antoi Miisan lähteä raviin ja keventeli reippaasti ravin tahtiin. Mutkan takaa avautuikin laukkasuora, Milla antoi rautiaalle ponillensa laukkapohkeet ja poni vastasi apuihin välittömästi ja nosti tahdikaan laukan.
Luntakaan ei ollut juuri missään, tiet olivat sulat ja pian maastoesteratakin olisi niin kuiva että sinne pääsisi hyppäämään. Miisan suusta tuli vaahtoa, ja se pärskähteli tyytyväisenä. Millakin nauroi, hän niin nautti tästä kaikesta. ''Oliko parempaa kuin ihana poni, aurinkoinen kevät päivä ja laukkasuora maastossa?'' Milla tiesi vastauksen; ''ei ollut''. Pian pitikin himmata käyntiin, mutta mitäs tuolla mäen takana näkyikään? Milla siristi silmiään, muttei erottanut mikä se oli. Hän päätti jatkaa matkaa ravissa mielenkiintoista kohdetta kohti.
Lähemmäs päästyään Milla huomasi että se oli punainen henkilöauto. Auton rekisterikilvet olivat otettu pois ja siinä näkyi monin paikoin ruostetta. Auton omistajaa ei näkynyt, silloin Milla muisti että vajaan kymmenen metrin päästä kääntyisi vanhatie autiotalolle. Hän meni katsomaan ja huomasi maassa kengitetyn hevosen jälkiä. ''Miten kummassa...?'' Milla ihmetteli ääneen mutisten. Miisa alkoi käydä levottomaksi kun piti seitä paikoilleen ja alkoi tanssahdella. Milla taputti sitä rauhoittavasti kaulalle ja he jatkoivat matkaa.
Tallilla Milla otti Miisalta satulan pois ja harjasi sen kunnolla. Miisa lepuutti takajalkaansa ja nautti alahuuli pitkänä harjauksesta. Aurinko paistoi tallin ikkunasta sisään ja sai kaiken talven aikana kerääntyneen pölyn näkymään. Ja sekös sai Millan ajattelemaan tallin suursiivousta, johon pitäisi joku viikonloppu sopia muiden hevostenomistajien kanssa, että kaikki olisivat paikalla siivoamassa. Silloin Milla kuuli vintiltä ääntä...
Milla päätti jatkaa matkaa metsäteille, hän halusi päästä laukkailemaan pitkiä suoria Miisan kanssa ja kiipeilemään muutaman mäen. Miisa tuntu energiseltä ja se yrittikin aina välillä lähteä raviin. Hetken käveltyään Milla antoi Miisan lähteä raviin ja keventeli reippaasti ravin tahtiin. Mutkan takaa avautuikin laukkasuora, Milla antoi rautiaalle ponillensa laukkapohkeet ja poni vastasi apuihin välittömästi ja nosti tahdikaan laukan.
Luntakaan ei ollut juuri missään, tiet olivat sulat ja pian maastoesteratakin olisi niin kuiva että sinne pääsisi hyppäämään. Miisan suusta tuli vaahtoa, ja se pärskähteli tyytyväisenä. Millakin nauroi, hän niin nautti tästä kaikesta. ''Oliko parempaa kuin ihana poni, aurinkoinen kevät päivä ja laukkasuora maastossa?'' Milla tiesi vastauksen; ''ei ollut''. Pian pitikin himmata käyntiin, mutta mitäs tuolla mäen takana näkyikään? Milla siristi silmiään, muttei erottanut mikä se oli. Hän päätti jatkaa matkaa ravissa mielenkiintoista kohdetta kohti.
Lähemmäs päästyään Milla huomasi että se oli punainen henkilöauto. Auton rekisterikilvet olivat otettu pois ja siinä näkyi monin paikoin ruostetta. Auton omistajaa ei näkynyt, silloin Milla muisti että vajaan kymmenen metrin päästä kääntyisi vanhatie autiotalolle. Hän meni katsomaan ja huomasi maassa kengitetyn hevosen jälkiä. ''Miten kummassa...?'' Milla ihmetteli ääneen mutisten. Miisa alkoi käydä levottomaksi kun piti seitä paikoilleen ja alkoi tanssahdella. Milla taputti sitä rauhoittavasti kaulalle ja he jatkoivat matkaa.
Tallilla Milla otti Miisalta satulan pois ja harjasi sen kunnolla. Miisa lepuutti takajalkaansa ja nautti alahuuli pitkänä harjauksesta. Aurinko paistoi tallin ikkunasta sisään ja sai kaiken talven aikana kerääntyneen pölyn näkymään. Ja sekös sai Millan ajattelemaan tallin suursiivousta, johon pitäisi joku viikonloppu sopia muiden hevostenomistajien kanssa, että kaikki olisivat paikalla siivoamassa. Silloin Milla kuuli vintiltä ääntä...
 |
| Huom. Kuvan hevonen ei liity tarinaan, vaikka onkin nf tamma :) |
Mitä Remin myynti-ilmoituksessa luki?
VastaaPoistaOnko Remi pomminvarma?
En muista enää mitä myynti-ilmoituksessa luki. Ja ei Remi ole pomminvarma. Mikään hevonen ei ole.
Poista