Siirry pääsisältöön

Murehtimista, itkemistä, helpottunut huokaus

Eilen olin poissa koulusta ja me mentiin hautajaisiin ;( Sitä ennen aamulla kuulin että Eetu on kuollut, pelkäsin tietysti heti pahinta. Sillä oli joku vaarallinen tarttuva tauti ja nyt se tarttuu Sulkkuun ja sekin kuolee.  Myöhemmin selvisi että Eetu ressukka kuoli kai suolisolmuu. Tai lopetettiin. Jäämme kaipaamaan. Ainakin pystyin Sulkun hengen murehtimisesta huokaisemaan helpotuksesta. Jesse on kuulemma ollut Sulkun kaverina kun sillä oli tietysti tullu Eetua ikävä. Ne tais olla hyvät kaverit <3 Ja Piiallekkin jaksamisia ja terkkuja <3<3<3 + muille!

Kultaisena säilyt muistoissamme! (kuva todella epäonnistunut, sori!)
Eilen ratsastin Remilla taas tossa kujalla, oli ihan ok. En nyt jaksa siitä kummemmin kirjoitella, kun ei oo kuvia ja mitään erikoista ei kerta tehty. Asiaakaan ei nyt kummemmin ole, yritän nyt kuumeisesti pohtia teille lukioille jotain kivaa tänne blogiin. Esim. yritän keksiä mielenkiintoista erikoispostausta, sitten oon aatellu jotain kyselyä/kyselyitä tohon sivupalkkiin. Niin ja jos sais ajalliseksi siirtää muutamia kuvia muistikortilta koneelle niin, niin... Sen näkee sitten mitä mä keksin :)

Kommentit

  1. Eikai vaan ollu herpes-virus? Kyllä toi kuva on hyvä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitä mäkin aluksi pelkäsin, muttei se sitten ollut, onneksi.

      Poista
  2. Voivoi! Eetu parka ;<
    Koska Sulkku tulee teille takas?

    VastaaPoista
  3. Niimpä. Eetu <3

    Toistaiseksi Sulkku ei ole tulossa kotia, vaan pysyy Rajakalliossa. Meillä ei edelleenkään saisi tarpeeksensa liikuntaa, ja siitäkös mulla olisi huono omatunto. Hevosethan on tarkoitettu liikkumaan :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kommentit julkaistaan hyväksymisen jälkeen.
Muistathan että kivat kommentit piristävät päivääni, mutta jos sinulla ei ole hyvää sanottavaa pidä se omassa mielessäsi! Rahkentava palaute on sallittua ja toivottua! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meidän ponien hoito

Eilen illalla sain tälläisen kommentin Anonyymiltä:''Kiva postaus. Onko sun mielestä ponista huolehtiminen raskasta, kun sitä joutuu tekemään päivittäin? onko se mielestäsi vaikeaa?'' Mielestäni kysymys oli niin hyvä, että ajattelin tehdä siitä postauksen, enkä vain vastannut kommenttiin. Mielestäni ponin hoitaminen on raskasta, mutta myös ehdottomasti ihanaa. Meillä kun on ponit kotona omassa tallissa, ei meille tule tallimatkoja, mikä on mielestäni hyvä. Ja jossain määrin ponin pito on vähän halvempaa kuin yksityis tai ratsastustallilla, joissa vuokra voi olla kuukaudessa n.300-500 euroa. Hintaan sitten sisältyy ties mitä kaikkea... Kun meilläkin on navetta ja nevalta haetaan kontoa kuivikkeeksi, käytetään me sitä myös poneille. Heiniäkin ponit saavat siinä sivussa kun lehmille paalataan. No sitten taas karsinoiden siivous pitää tehdä 1-2 kertaa päivässä, riippuen siitä kuinka paljon ponien pitää olla tallissa. Meidän ponit on niin pieniä ettei niitten karsino...

Ukkostaa

Moi! Huh hu kun on kuuma, tänään ja eilen nimittäin! Yöllä ukkosti ja meillä yks pajun haara kaatui samoin yks pienempi koivu kaatui. Tällä hetkelläkin taivas on aika synkän näköinen ja kauempaa kuuluu vaimeaa jyrinää. Remillä olikin eilen vapari ja mahdollisesti sillä on tänäänkin vapaata. Eilen mun piti mennä kuvaamaan siskon tuntia mutta se ei jaksanut ratsastaa näin kuumalla joten mä menin tunnille sen puolesta. Tunti oli ihan kiva, menin Lahjalla ja yllätyin kun ei tullat ihan kauheen kuuma. Yöllä heräsin siihen kun oli kauhee ukkonen ja myrsky. Meilläkin on yks monihaaranen paju niin yks sen haaroista katkes ponien aitauksessa ja sitten yks pienempi koivu katkes. POnit oli koko yön pihalla ja enemmänkin niitä tuntui haittaavan kauhea sade kun itse ukkonen. Tänään olis tarkoitus mennä Piian kans rajakallioon Sulkulla ja Beeritillä ratsastamaan. En ookkaan tainnut mainita täällä blogissa että Sulkku tulee talveksi kotia. Tarkkaa ajankohtaa ei oo vielä päätetty mutta voitte va...

Pieni kertaus alkuvuodesta

c. Jessica Ravantti Paljon on tapahtunut viime kuukausien aikana kun en ole blogiin mitään kirjoitellut. Silti kun tarkemmin miettii mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja kamerakin on saanut nukkua talviuntaan rauhassa. Ajattelin tähän postaukseen listata mieleen tulevia asioita alkuvuodelta, sen isommin yksittäisistä kerroista kertomatta.  Roosa tosiaan oli mun mukana Ypäjällä 1.1.-6.4.2017. Meillä oli (tai olisi se vieläkin) maneesikortti ja näin ollen saatiin käyttää Hevosopiston maneeseja vapaasti. Melko ahkerasti kulutettiin maneesien uria, mutta maastoiltiin myös useimmiten kerran tai kaksi viikkoon. Ypäjällä oli kiva maastoilla kun polkuja lyötyi ja oli ylä- ja alamäkeä vaikka kuinka. Kertaakaan ei taidettu (onneksi) törmätä peuroihin.  Sonjalle ostettiin oma hevonen maaliskuun alussa. Pieni eestinhevostamma Viola. Itsekkin olen päässyt muutaman kerran Violalla ratsastamaan ja voin sanoa, että en osaa ratsastaa kyseisellä hevosella sitten yhtään.....