Siirry pääsisältöön

Alila


Alila on Pixin varsa ja se syntyi vuonna 2011 toukokuun viimmeisenä päivänä. Väriltään Alila on rautiaankirjava, mutta karvasta lyötyy myös valkoista sekakarvaa. Alila on tällä hetkellä Pixiä korkemapi että  korkeutta löytyy metrin verran ainakin. Kun Alila oli ihan pieni varsa se sairastui ähkyyn. Sitä hoidettiin kaks tai kolme päivää kotona kunnes minä, sisko, eno ja paappa lähdettiin illalla puolikymmenen maissa viemään sitä hyvinkään hevossairaalaan. Siellä ollessaan muutaman päivän Alila toipui ja ähkyn syynä olivat varmaan joko madot tai hiekka. Täydellistä varmuutta asiasta ei ole. Mutta nyt Alillalle syötetään välillä kuureina visibliiniäm(kuinka se kirjoitetaan?) joka tuo hiekan pois suolesta.

Alila on terhakka nuori neiti, harjatessa näprää kaikkea mihin yltää, kuopii ja hyörii ja pyörii, mutta tiukalla komennuksella seisoo kumminkin nätisti :) Alila antaa nostaa kavionsa hienosti ja loimituskin on lähes ongelmatonta. Joskus vähä pelkää loimea... Ollaan nyt siskon kanssa aloittelemassa Alilan ajo-opetusta, katsotaan nyt kuinka hyvä poni siitä tulee!

Tarhaan jos menee niin Alila tulee aika äkkiä tutkimaan tunkeiliaa, vaikka olisi heiniäkin turvan edessä. Karsinassa en Alilan kanssa ole kovin usein yhtä aikaa, mutta sen mitä on pakko niin Alila on utelias ja kiltti. joskus taluttaessa se rupeaa uhittelemaan enemmän siskolleni kuin mulle, mutta kyllä se mullekkin ryppyilee ;)

Minä ja mun VAATTEET!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meidän ponien hoito

Eilen illalla sain tälläisen kommentin Anonyymiltä:''Kiva postaus. Onko sun mielestä ponista huolehtiminen raskasta, kun sitä joutuu tekemään päivittäin? onko se mielestäsi vaikeaa?'' Mielestäni kysymys oli niin hyvä, että ajattelin tehdä siitä postauksen, enkä vain vastannut kommenttiin. Mielestäni ponin hoitaminen on raskasta, mutta myös ehdottomasti ihanaa. Meillä kun on ponit kotona omassa tallissa, ei meille tule tallimatkoja, mikä on mielestäni hyvä. Ja jossain määrin ponin pito on vähän halvempaa kuin yksityis tai ratsastustallilla, joissa vuokra voi olla kuukaudessa n.300-500 euroa. Hintaan sitten sisältyy ties mitä kaikkea... Kun meilläkin on navetta ja nevalta haetaan kontoa kuivikkeeksi, käytetään me sitä myös poneille. Heiniäkin ponit saavat siinä sivussa kun lehmille paalataan. No sitten taas karsinoiden siivous pitää tehdä 1-2 kertaa päivässä, riippuen siitä kuinka paljon ponien pitää olla tallissa. Meidän ponit on niin pieniä ettei niitten karsino...

Ukkostaa

Moi! Huh hu kun on kuuma, tänään ja eilen nimittäin! Yöllä ukkosti ja meillä yks pajun haara kaatui samoin yks pienempi koivu kaatui. Tällä hetkelläkin taivas on aika synkän näköinen ja kauempaa kuuluu vaimeaa jyrinää. Remillä olikin eilen vapari ja mahdollisesti sillä on tänäänkin vapaata. Eilen mun piti mennä kuvaamaan siskon tuntia mutta se ei jaksanut ratsastaa näin kuumalla joten mä menin tunnille sen puolesta. Tunti oli ihan kiva, menin Lahjalla ja yllätyin kun ei tullat ihan kauheen kuuma. Yöllä heräsin siihen kun oli kauhee ukkonen ja myrsky. Meilläkin on yks monihaaranen paju niin yks sen haaroista katkes ponien aitauksessa ja sitten yks pienempi koivu katkes. POnit oli koko yön pihalla ja enemmänkin niitä tuntui haittaavan kauhea sade kun itse ukkonen. Tänään olis tarkoitus mennä Piian kans rajakallioon Sulkulla ja Beeritillä ratsastamaan. En ookkaan tainnut mainita täällä blogissa että Sulkku tulee talveksi kotia. Tarkkaa ajankohtaa ei oo vielä päätetty mutta voitte va...

Pieni kertaus alkuvuodesta

c. Jessica Ravantti Paljon on tapahtunut viime kuukausien aikana kun en ole blogiin mitään kirjoitellut. Silti kun tarkemmin miettii mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja kamerakin on saanut nukkua talviuntaan rauhassa. Ajattelin tähän postaukseen listata mieleen tulevia asioita alkuvuodelta, sen isommin yksittäisistä kerroista kertomatta.  Roosa tosiaan oli mun mukana Ypäjällä 1.1.-6.4.2017. Meillä oli (tai olisi se vieläkin) maneesikortti ja näin ollen saatiin käyttää Hevosopiston maneeseja vapaasti. Melko ahkerasti kulutettiin maneesien uria, mutta maastoiltiin myös useimmiten kerran tai kaksi viikkoon. Ypäjällä oli kiva maastoilla kun polkuja lyötyi ja oli ylä- ja alamäkeä vaikka kuinka. Kertaakaan ei taidettu (onneksi) törmätä peuroihin.  Sonjalle ostettiin oma hevonen maaliskuun alussa. Pieni eestinhevostamma Viola. Itsekkin olen päässyt muutaman kerran Violalla ratsastamaan ja voin sanoa, että en osaa ratsastaa kyseisellä hevosella sitten yhtään.....