Mentiin päivällä
siskon kanssa ratsastamaan, laitettiin Sulkulle rungotonsatula kun sisko halusi. Menin ensin itse Sulkulla askellajit läpi ja sitten vaihto, äitikin tuli just sopivasti paikalle. No sisko siinä menee sitten käyntiä niin äitin kanssa ruvetiin kattomaan että vetääkös Sulkku toista takajalkaansa, tultiin siihen tulokseen että kyllä Sulkku sitä veti. Äiti käski sitten siskon ravata, ravissa ravasi ihan tasaisesti, onneksi!
No äiti antoi heille luvan laukata, sain eilen illalla siskon suostuteltua kokeilemaan laukkaa :D Hienosti ne laukkasivat. Olen oikeasti iloinen heidän puolestaan :D
 |
| Kuva: minä |
Laukan jälkeen äiti kokeilee Sulkun jalkoja ja sanoi jälkeenpäin että ihan kun siellä olisi joku niksahtanut. Ja laukan ja jalkojen tunnustelemisen jälkeen Sulkku käveli taas symmetrisesti, viuh!
Loppukäynnit tuli samalla kun mentiin kotiin oikotietä pitkin, pihassa otettiin vain satula pois ja äiti taivutti molemmat jalat vuorotellen ja minä ravuutin, eikä ponin jaloissa onneksi ollut mitään sanomista. Ei tarvinnut pyytää eläinlääkäriltä kipulääkettä. Eläinlääkäri oli jo valmiiksi tulossa meille. Päästettiin Sulkku ja Allu sitten takaisin laitumelle.
 |
| Kuva: minä |
Ruuan jälkeen mentiin hakemaan Allua laitumelta. Alkumatkasta pikku vauva jumitteli, mutta leipäpussin rapinan innoittamana jatkoi matkaa. Mentiin navetan taakse ja siellä oli paalimuovi maassa. Laitettiin muovin päälle leipäpaloja niin että jos Allu halusi ne sen oli pakkoa astua muoville. Harjoitu meni hyvin, pienen epäröinnin jälkeen leipäpalat rouskuteltiin tyytyväisenä kurkusta alas.
Kiipeiltiin sitten pientä nousua ylös ja alas, hyvällä menystyksellä, sitten käytiin konehallissa, mentiin pahvilaatikkojen välistä ja välihän kapeni joka kerta, pujoteltiin ja ravattiin.
 |
| Kuva: sisko |
^ yritettiin saada Allua poseeraamaan. Muuten ihan ok, mutta takajalka on ylhäällä...
Pahvilaatikkojen välistä oli Allulle taarpeeksi helppo, mutta haastava tehtävä kun alukse neitiä meinasi jännittää. Hyvin se sitten meni.
 |
| Kuva: sisko |
Allulla näkyy todella helposti silmissä valkuaiset, muttei se silti ilkeä ole. Eikä mullakaan ole maailman turvallisimmat hevostelukengät, paremmat kuitenkin kun paljaat jalat.
 |
| Kuva: Sisko |
Pujottelua tultiin muutaman kerran käynnissä ja ravissa ja hienosti meni. Ravista vauva saakin vähän moitintaa, jos näin pientä voi jostain moittia. Siinä oltaisiin mieluusti tultu pukkihyppyjä takaisin, mutta aina kun tultiin kameran eteen ravattiin ihan kiltisti ja kuikuiltiin kuvaajaa.
 |
| Kuva: sisko |
Lopuksi syöteltiin Allulla hetken, niin ja aluksi me harjattiin se, meinas koko aika syödä vain hiekkaa :/
Ja sitten vielä huomattiin että Pikxin riimun lukko on hajalla, jouduttiin sitten vaihtamaan sille vielä riimu, ei onneksi joussut karkuun.
Onneksi tänään on ollut enemmän iloisi asioita kun murkeellisia:D
Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentit julkaistaan hyväksymisen jälkeen.
Muistathan että kivat kommentit piristävät päivääni, mutta jos sinulla ei ole hyvää sanottavaa pidä se omassa mielessäsi! Rahkentava palaute on sallittua ja toivottua! :)