Tänään ratsastin Sulkulla aikasta kevyesti. Alkukäyntien ja ravien jälkeen, tein ravista pysähdyksi ja liikkeelle lähtöjä.
Sitten laukkasin vähän ja sitten loppukäynnit. Tästä en nyt tee tämän pitempää storya.
Jostain syystä mulle on kasvanut halu kehittyä ratsastajana eteenpäin, tai siis aina on ollut nyt on vain kasvanut. Tai kai kokoaika jotain pientä kehitystä tapahtuu minunkin ratsastuksessani.
Haluiasin kehittyä niin paljon että saisin hevosen menemään mahdollisimman hyvin pienillä avuilla.
Mä en nyt osaa kertoa oikein sitä mitä ajan takaa :/
Nyt vain haaveilen, että joskus osaisin ratsastaa yhtä hyvin kun esim. Kyra Kyrklund.
Mun haaveet hipoo pilviä, enkä varmaan koskaan saavuta niitä. Haaveissa on kuitenkin hyvä elää :D Esteitäkin on kyllä ihan kiva hypätä, nyt kuitenkin on päällä kouluratsastus (siis mulla ;D). Ainakin vielä kouluratsastus tuntuu kotoisemmalta kun esteratsastus. Syyllinen on ainakin osaksi, vähäinen hyppykokemukseni.
Ihailen myös Nina Fagerstromiä. Osaisimpa minäkin hypätä:)
Pienestäkin kehityksestä pitää olla tyytyväinen ja kehua itseään. Ja tietenkin hevosta!
Olen tyytyväinen siihen että olen saanut Sulkun opetettua nostamaan jalkansa, vaikka vuollessa liikuukin eessun taassun :/
Sulkku nostaa melko hyvin laukan. Olen iloinen näihin asioihin, asiat kuulostavat ehkä pieniltä ja helpoilta asioilta. Mutta sitä se ei välttämättä ole!
Joskus meinas poru tulla kun Sulkku ei millään nostanut kaviota putsattavaksi, ilo oli sitäkin suurempi kun kavio nousi kosketuksesta :D
Laukkaakin on saanut välillä hakea kauvan (saa välillä vieläkin) ja on pitänyt tyytyä pariin askeleeseen. Välillä on laukattu pitkiä pätkiä onnistuneesti.
Sitten ei meinannut nousta oikeaa laukkaa ollenkaan. Mutta sitten tunnilla nousi heti!
Olin tosi iloinen!
Tämän postauksen tarkoituksenä ei ole sitten haukkua/ kehua itseäni muita huonommaksi/paremmaksi kun olen. Kerroin nyt vähän haaveistani kehittyä ratsastajana.
Toivottavasti pääsisin eteenpäin ratsastajana ja yleisesti hevosten kanssa. En nyt kuitenkaan tavoittele ''maailman paras ratsastaja-titteliä'' ;D
Ehkä palaan tähän asiaan vielä, ehkä en, sen näkee sitten.
Sitten laukkasin vähän ja sitten loppukäynnit. Tästä en nyt tee tämän pitempää storya.
Jostain syystä mulle on kasvanut halu kehittyä ratsastajana eteenpäin, tai siis aina on ollut nyt on vain kasvanut. Tai kai kokoaika jotain pientä kehitystä tapahtuu minunkin ratsastuksessani.
Haluiasin kehittyä niin paljon että saisin hevosen menemään mahdollisimman hyvin pienillä avuilla.
Mä en nyt osaa kertoa oikein sitä mitä ajan takaa :/
Nyt vain haaveilen, että joskus osaisin ratsastaa yhtä hyvin kun esim. Kyra Kyrklund.
Ihailen myös Nina Fagerstromiä. Osaisimpa minäkin hypätä:)
Pienestäkin kehityksestä pitää olla tyytyväinen ja kehua itseään. Ja tietenkin hevosta!
Olen tyytyväinen siihen että olen saanut Sulkun opetettua nostamaan jalkansa, vaikka vuollessa liikuukin eessun taassun :/
Sulkku nostaa melko hyvin laukan. Olen iloinen näihin asioihin, asiat kuulostavat ehkä pieniltä ja helpoilta asioilta. Mutta sitä se ei välttämättä ole!
Joskus meinas poru tulla kun Sulkku ei millään nostanut kaviota putsattavaksi, ilo oli sitäkin suurempi kun kavio nousi kosketuksesta :D
Laukkaakin on saanut välillä hakea kauvan (saa välillä vieläkin) ja on pitänyt tyytyä pariin askeleeseen. Välillä on laukattu pitkiä pätkiä onnistuneesti.
Sitten ei meinannut nousta oikeaa laukkaa ollenkaan. Mutta sitten tunnilla nousi heti!
Olin tosi iloinen!
Tämän postauksen tarkoituksenä ei ole sitten haukkua/ kehua itseäni muita huonommaksi/paremmaksi kun olen. Kerroin nyt vähän haaveistani kehittyä ratsastajana.
Toivottavasti pääsisin eteenpäin ratsastajana ja yleisesti hevosten kanssa. En nyt kuitenkaan tavoittele ''maailman paras ratsastaja-titteliä'' ;D
Ehkä palaan tähän asiaan vielä, ehkä en, sen näkee sitten.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentit julkaistaan hyväksymisen jälkeen.
Muistathan että kivat kommentit piristävät päivääni, mutta jos sinulla ei ole hyvää sanottavaa pidä se omassa mielessäsi! Rahkentava palaute on sallittua ja toivottua! :)