Jokainen päivä on uusi mahdollisuus

Nämä kuavt EIVÄT ole sunnuntain ratsastustunnilta vaan viime viikon tiistain ratsastukselta! Lauantaina Jenni oli laittanut äitille viestiä, että voisi tulla kengittämään meidän hevoset sunnuntaina. On se hienoa kun meidän kengittäjä huolehtii meidän hevosten kengitysväleistä! Ja nyt jotta kukaan ei luule ettei me huolehdittaisi itse hevostemme kengityksistä, olin ajatellut, että pian olisi taas kengityksen aika, mutta Jenni kerkesi eka.:D Sunnuntaina Jenni saapui kengitystamineet kainalossaan ja aloitettiin Roosasta. Siivosin samalla Roosan karsinan. Jenni ja Sonja olivat sillä välin puhuneet, että jos Jenni saa hevoset nopsaan kengitettyä voisi pitää meille ratsastustunnin perään. Kun sain Roosan karsinan siivottua puheltiin Jennin kanssa kengityksen lomassa kaikenlaista. Lähinnä hevosista ja kertoilin siinä sitten meidän ongelmista sekä asioista, jotka alkaa pikku hiljaa sujua.  Kun Remi oli saatu Roosan jälkeen kengitettyä ja piksin pikkukaviot vuoltua, lähti Jenn...

Lauantaina päivällä pääsin hakemaan postista odotetun paketin hööksiltä. Seuraavana päivänä kun paketin avasin ja epäilys alkoi hiipiä mieleeni, että gägi remmit on Roosan pieneen päähän liian pitkät. Ja illalla sovitin suitsia Roosalla ja niihän ne olivatkin liian pitkät. Mittasin sitten remmit ja pituutta oli n.45cm. Harmittaa, onneksi kuolaimet olivat oikean mittaiset ja turparemmi sopiva. Kuvaa ei ole kun en alkanut sitten kuolaimia vaihtaa. Äiti oli tänään Hööksissä käynyt kysymässä muun kokoisia remmejä, mutta ei oo:hon juotui tyytymään lähtiessään. HUOM! Ei sinulla sattuisi olemaan cob -koon gägi remmejä turhanpanttina? Voisin olla halukas ustamaan? Laita kommenttia jos on! Nyt sitten päätettiin äitin kanssa, että kysellää olisiko fb kellään kaverilla tarpeettomana, jos ei ole niin sitten tilataan netistä ihan uudet. Vähän kirpaisee kuin nuo hööksin olisi ollut 9e ja ne mitä oon katsellut oikeasta koosta niin ne on monta kertaa kalliimmat...Ja saatiinhan me sitten uudet jalust...

Viikko taas vierähti ihan huomaamatta ohi. Tuntui, että viikko oli ohitse ennen kuin se kerkesi kunnolla alkamaankaan. Roosa onkin päässyt tällä viikolla ahkerasti liikkeelle. Maanantaina tehtiin ihan perustyöskentelyä kentällä, volttien ja siirtymisten muodossa. Laukka ei pyörinyt kunnolla, mutta ainakaan Roosa ei painanut kädelle. Tiistaina raahattiin Sonjan kanssa puupinosta männyn rungon pätkiä puomeiksi, joista hakkasimme oksan tyngät pois. Roosa ja Remi olivat kumpikin ihan innoissaan tästä vaihtelusta. Ensiksi mentiin ravipuomeja, joita Roosa aluksi kolautteli.Toistojen jälkeen saatiin hyviäkin puomien ylityksiä.  Ravipuomien jälkeen vuorossa oli laukkapuomeja innariväleillä. Ensin vaadittiin muutamia toistoja ja itselta paljon keskittymistä, että saatiin hyviä, onnistuneita suorituksia. Mun piti saada Roosa tulemaan puomeille hyvin ja sen jälkeen vain pitää laukka yllä niin Roosa hoiti homman kotiin. Tämän kun tajusin niin alkoi sujumaan. Alla olevasta videosta, m...

Joku päivä viime viikolla otin kännykällä Roosasta muutaman kuvan ihan blogia varten, että saisin niiden ympärille rakennettua postauksen. No enköhän sitten mennyt ja unohtanut kaikki kuvat kun kokeet ja yhteishaku huohotti niskaan. Nyt sitten muistin nämä kuvat ja varastin itselleni pienen hetken tietokoneen ääreltä kirjoittaakseni kuulumisia ylös. Roosa on parantunut joka ratsastuskerralla! Mitä enemmän olen olen saanut sitä töihin niin aina on mennyt paremmin.  Alkuun keskityin Roosan taivuttelemiseen ja kun kenttällä ei ollut kuin keskikohta sulaa, tehtiin siinä avoa ja pohkeenväistöä käynnissä. Tätä teimme kaksi päivää. Roosa punkee taas volteilla ulospäin ja samoin laukkaa nostaessa. Kerran meillä olikin oikein kunnon ongelmma saada nostetua vasen laukka käynnistä. Onneksi Sonja huuteli kentän keskeltä heti kun tuli väärä. Parin onnistumisen jälkeen olin melkein tyytyväinen.  Siirtymisiä ollaan myös pyritty tekemään paljon, mutta silti ollaan tehty l...

Kuvituksen hoitaa tällä kertaa äidin kesällä napatut kännykkäkuvat! Viime postauksen jälkeen kerkesi kuukausikin vaihtumaan ennen kuin kirjauduin sisälle bloggeriin. Nyt kumminkin varasin itselleni hetken aikaa istua tietokoneen näippäimistön vierelle ja antaa sormian vaeltaa kirjaimelta toiselle. Hiihtoloma loppui maanantaina ja normaali arki alkoi, ihan kuin lomaa ei olisi ikinä ollutkaan. Maanantaina ja tiistaina pääsin illalla navettaan oikeaa lomittajaa korvaamaan. Senpä takia Roosa on lomaillut kaksi päivää ja lomailee vielä tänäänki, keskiviikkona. Harmittaa, itse haluaisin niin kovasti ratsastamaan ja treenailemaan. Mutta ei, pohjat on todella huonot loskaa ja liukasta, taivaalta sataa joko vettä tai räntää.  Olen myös kokenut itseni viime aikoina stressaantuneeksi. Yhteishaku on alkanut ja mun ysiluokkaa keväällä päättävänä pitäisi nyt tietää mihinkä haen. Suurin osa omalta ja rinnakkaisluokalta on tehnyt jo haun. Itse sitä tässä vielä pohdiskelen. Oik...