Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2014.

Reippaat ponit töissä

Eilen aamupäivällä päätin lähteä ajamaan Alilla kärryillä. Tällä kertaa Alila olikin todella reipas ja energinen. En tiedä mikä vaikutti kenties tuuli tai tallissa vietetty yö. No ei sillä valia Alila oli silti ihan kiva ajettava. Tehtiin pysähdyksiä, koska niissä oli tämän kerran suurin ongelma. Millään ei olisi maltettu seista paikoillaan, peruutettiin, yritettiin lähteä liikkeelle ja kuovittiin etujalalla. Odotin sitten kärsivällisesti aina että poni malttaa seistä nätisti paikoillaan kunnes kehuin ja pyysin eteenpäin. Lopuksi saatiinkin muutama hieno pysähdys peräkkäin. Ja yksi ravipätkäkin kokeiltiin ihan sellaista todella hidasta ravia. Ravin pyysin vain maiskuttamalla ja sanomalla ravia. Ihan hyvät fiilikset jäi nuoresta ponista.  Illalla sitten mietin että jaksaisinko ohjas-ajaa Sulkulla että saisin taivuteltua sitä. Itseäni ei kyllä yhtään ispiroinut koko ajatus. Päätin sitten lähteä ratsastamaan Sulkulla että saisin vähän taivuteltua ponia ja ratsastettua avuille. T

Sulkku&Sanna 27.5.2009-27.5.2014-->

Ensinmäisiä Sulkusta otettuja kuvia meillä Tänään 27.5 Sulkku on ollut meillä viisi vuotta. Nyt ajattelin vähän kirjoitella ajatuksia ja muistoja viimeisistä viidestä vuodesta. Sen voin sanoa että tuon ponin takia on naurettu, vuodatettu kyyneleitä, saatu harmaita hiuksia ja opittu millaista on olla hevosen omistaja. Vaikken aina ole ollut samaa mieltä niin nykyään en enää haluaisi vaihtaa hetkeäkään yhteisistä hetkistämme.  Muistan vieläkin sen päivän kun mentiin katsomaan Sulkkua sen silloiseen ylläpitopaikkaan, sen omisajien kanssa. Mukana reissussa oli tietenkin äiti, hänen äitinsä, Sonja ja molemmat pikkuveljeni. Muistan kun omistaja tyttö talutti meitä pienet pätkän ponin selässä. Muistan myös kun ostopäätös sitten tehtiin ja omistajatyttö pyyhki silmäkulmistaan kyyneliä ja tytön isä kätteli meitä ja onnitteli uusia poninomistajia. Aluksi kun ratsastaessa mikään ei sujunut, siis silloin kun aloin ratsastamaan poni yksikseni, eikä mikään sujunut oikein edes hoitae

Viikonlopun viimeiset heppakuulumiset

Eilen kun olin saanut kirjoitettua tänne uuden postauksen , lähdin sen kirjoittamisen jälkeen pihalle kuvailemaan. Ei mulla oikein ollut mitään aihetta tai ajatusta siitä mitä lähdin kuvaamaan, kunhan kokeilin erilaisia asetuksia. Otin myös muutaman kuvan pikkuveljestäni joka ajoi ihan onnessaan uudellan mönkiällään jonka hän vihdoin ja viimein sai. Ja mainittakoon heti alkuun että kuvat ovat mun, äitin, Sonjan ja pikkuveljeni ottamia. Mun ja Sulkun ratsastuskuvista pari on äitin ottamaa ja hän otti ne pikkusiskoni ollessa hänen sylissä yhdellä kädellä. Ja Alilan ajokuvat ovat pikkuveljeni ottamia. Kiitos kaikille kuvista! Oltais otettu yhteiskuva, mutta ponin mielipide välittyy sen ilmeestä.   Sain sitten idean hakea Sulkun laitumelta ja ratsastaa sillä kevyesti ilman satulaa vain riimuun viritetyillä ohjilla. Halusin vähän testata että kuinka hyvin poni pysyy käsissä tolla virityksellä ja kääntyy. Ja totesin että ihan hyvinhän tuo totteli tuollakin lailla vaikkein sa

Kesäpäivien maastoiluja

Ihania nämä lämpimät ja kesäiset päivät, vaikka oikeastaan voisin sanoa että melkeinpä on liian kuuma. Ei nyt kumminkaan saa valittaa kun on vihdoin ja viimein lämmintä kylmyyden jälkeen. Kyllä mulle ainakin kelpaa tälläinen sää! Tosin kuumuuden takia ei oikein jaksa tehdä mitään päiväsaikaan. Onneksi voi aikaisin aamulla tai myöhään illalla sitten tehdä jotain kun ei ole enää kauhean kuuma. Nyt tulin kumminkin päivittelemään vähän kuulumisia viime päivistä tänne blogiinkin.  Torstaina saatiin bilsan kokeet takaisin ja yllätyin aika iloisesti kun kaikista muista tehtävistä tuli täydet pisteet paitsi vikasta. Vikasta tehtävästä mulla ei ollut oikestaan hajuakaan kuinka se meni. Onneksi muut tehtävät meni hyvin ja olin ihan tyytyväinen numeroon. Muuten koko torstaipäivä vietettiin koulussakin melkein kokonaan pihalla. Tunneilla ei enää opiskeltu ja opettajat päästivät pihalle ottamaan aurinkoa.  Jenni sitten soitti äidille kun olin ollut hetken kotona ja kysyi kerkeäisi

Miten hevoseni viettää kesää?

Voitto Kotiin (<--klik)-blogissa Tiia haastaa joka viikko bloggaavat lukiansa, jollakin mielenkiintoisella haasteella. Päätin sitten itsekkin ottaa tämän viikon haasteen vastaan, jotta saisin muutakin postattava normaali postauksien joukkoon vähän erilaisempiakin postauksia, kun olen erikoispostauksia itse niin huono keksimään. Kysymys siis oli miten hevosesi viettää kesää?  Meillähän on ihan ehdoton kesän merkki se että ponit pääsee laitumelle. Laitmella ponit saavatkin sitten olla koko kesän yötä päivää niin kauan kun kelit pysyvät tarpeeksi lämpiminä. Meillä ei poneja oteta kesälläkään talliin vaikka vähän sataisi taikka ukkostaisi ja ihan hyvin ne on pärjänneet. Aluksi se tuntui itsestä oudota nukkua sisällä suojassa kun ponit oli ukkosmyrskyn armoilla pihalla. Nyt siihen sitten alkaa jo tottumaan ettei niille siellä kuinkaan käy. Osalla hevosillahan on kesällä pitempiäkin lomajaksoja, mutta ei meillä sellaisia ole. Touhutaan ponien kanssa kesän aikana silloin