Siirry pääsisältöön

Keskiviikon tuupailut pellolla

Mulla on ollut koko kesän kauhea innostus ratsastamiseen. Vaikka tuntuu että junnataan vain paikoillamme ratsastuksen suhteen eikä edetä sitten yhtään. Tietenkin näitäkin jaksoja tulee mutta tämä on kestänyt jo pidemmän aikaa. Tunnille olisi pakko päästä oppimaan ja mieluiten juuri Roosalla että saataisiin apua ongelmiimme ja uskallettaisiin joskus kisoihinkin asti. 

Kiitos Sonjalle kuvista!

Kesän ekaa kertaa kekkasin ratsastaa bikinit päällä, harmi että kesä alkaa pian olemaan ohi :/

Keskiviikkona lähdin ratsastamaan Roosalla muistaakseni viiden aikoihin iltapäivällä. Alkuun käveltiin tietenkin alkukäynnit ja sen jälkeen aloitettiin käynnissä ympyrällä taivutellen. Käynnissä tuli kumpaankin suuntaan ihan kivoja pätkiä ja Roosa oli hyvän tuntuinen. Ravissa vasenkierros oli hankalampi kuten niin monella muullakin kerralla. Oikeaan kierrokseen tuli vähän parempaa pätkää.

Voi että nää mun ilmeet on ihania, älkää kattoko niitä!!


Rakastan<3

Pienien välikäyntien jälkeen jälkeen otin laukkaa ympyrällä kumpaankin suuntaan. Roosa kaatui sisäpohjetta vasten tai karkasi ympyrältä ulkolapa edellä. Ja muutenkin laukka tuntui voimattomalta ja huonolta. No kun saatiin parin askeleen kivoja pätkiä siirryttiin käyntiin ja käveltiin hetken. Kun kokosin taas ohjat käteen tehtiin käynnissä väistöjä kumpaankin suuntaan ja koitin saada mutkalla olevan ponin suoristuaan niiden avulla ja pientä edistystä jopa tapahtui. 



Ravissa en alkanut vääntää väistäjä vaan jäin kahdeksikolle joista oikean kierroksen voltti onnitui hyvin. Roosa oli Rento ja mukava ratsastaa. Vasen kierros oli enemmän jäykkä ja siinä Roosa koitti juosta vain mun apujani karkuun. Kun saatiin vasempaankin kierrokseen muutama hyvä pätkä lopetettiin siihen ja käveltiin loppukäynnit. 

Tämä kuva on keskiviikon kuvista oman lempparini.

Lopuksi ratsastin vähän pitemmällä ohjalla vaikka ohjat karkaa mulla koko aijan liian pitkiksi..
 Nyt pitäis vaan päästä mahdollisimman usein valvovan silmän alle ratsastamaan niin saataisiin tämä homma toimimaan. Onneksi aikaa kyllä on!


Kommentit

  1. miksi pidät ohjia parissa kuvassa noin jännästi? :o eikö sua hävetä laittaa tollasia kuvia tänne kun ratsastat vaan bikinien yläosalla?? :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla karkaa kädet aina vahingos noin kauaki toisistaan ja sitten joissain kuvissa on menossa ohjien lyhentämistä tolla lailla jännsti kun ne aina valuu pitkiksi..:/ Huonoja tapoja pitäs opettella niistä pois.

      Miks mua hävettäis et mulla on vaan biginien yläosa ja rats.huosut kun ratsastan? Eniten mua häirittee toi niiitten väri ero.;;D

      Poista
  2. Tiedän menohan alkaa n'äyttämään jo paljon paremmalta, nyt vaan treeniä treeniä ja lisää treeniä ;) Kivoja kesäisiä kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :D Niimpä sitä juuri ja tunnille ainakun mahdollista! Kiva että tykkäsit :)

      Poista
  3. Edellinen ano, mitä erikoista siinä on vaikka oliski bikinin yläosa päällä?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kommentit julkaistaan hyväksymisen jälkeen.
Muistathan että kivat kommentit piristävät päivääni, mutta jos sinulla ei ole hyvää sanottavaa pidä se omassa mielessäsi! Rahkentava palaute on sallittua ja toivottua! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon blogihaaste:Lempiratsastuspaikka

"Osallistun kilpailuun, jonka järjestävät www.cuponation.fi ja Voitto kotiin -blogi."
Oma henkilökohtainen lemppariratsastuspaikka on meillä täällä kotona. On metsää ja metsäteitä, peltoja ja oma kenttä. On niin hienoa kun talli on omassa pihassa ja siellä saa tehdä mitä huvittaa. Voi lähteä ratsastamaan silloin kuin itselle käy, oli kellonaika mikä tahansa. Jos huvittaa niin voi lähteä kentälle tekemään kunnon hikitreenin ja jos se ei hyvita voi lähteä maastoilemaan. Tosin täällä pitää mennä ensin puolesta kilometristä useampaan kilometriin ennen kuin pääsee metsäteille, mutta sekään ei ole este maastovarmalla hevosella.

Maastot ovat todella ihanat. Metsäteissä on valinnan varaa metsittyneimistä teistä peihmeille hiekkateille, jossa saa laukkailla kunnon pätkiä. Metsäteistä lyötyy myös pieniä mäkiä, joita on kiva laukkailla ja lenkille saa pituutta seitsemästä kilometristä vaikka melkein kahteenkymmeneen kilometriin jos on valmis ratsastamaan myös maantietä pitkin. Ja täyty…

Tiineyden eteneminen

Roosan tiineyden etenemisestä ei olekkaan blogin puolelle ilmestynyt juttua toviin. Nyt hiihtolomalla avautui sopiva rako päivittää myös blogia (koskakohan tekisin jotain tuolle ulkoasulle?!) Roosan tiineys on edennyt jo oikein mukavasti ja ilman ongelmia. Tiineyttä on takana jo seitsemän kuukautta, joten vielä olisi neljä pitkää kuukautta odoteltavana. 


Roosan luonne on pysynyt samanlaisena kuin ennen tiineyttä. Virtaa riittää ja välillä sitä löytyy niin paljon, että voisi jakaa vaikka muillekkin. Joskus huomaa päiviä, ettei jaksa painaa samaan malliin, mutta se nyt on normaalia kenelle tahansa. 

Satula alkaa näyttämään siltä, ettei istu enää ihan täydellisesti. Parin kuukauden aikana tullaan todennäköisesti vähentämään satulan käyttöä ja jättämään se lopulta satulatelineeseen. Ei kuitenkaan ihan vielä sillä perjantaille on sovittu valmennus. ;) Roosaa on ratsastettu 4-6 kertaa viikossa ja silloin tällöin treenaillaan ihaan hikeen asti. Roosaa kuunnellen ja Roosan voinnin mukaan ollaan…

Dimonan tallin yleis/esteleiri 1/2

Moi, tänään päästiin kotia leiriltä ja vähän on univelkaa kertynyt viikon aikana. Oli aivan ihana leiriporukka ja meillä oli kivaa :) Ajattelin kirjoittaa postauksen leiristä kahdessa osassa, ettei tuu ihan kamalan pitkää postausta. Nyt kirjoitan teille sunnuntaista, maanantaista ja tiistaita ja myöhemmin sitten loppuviikosta. Kuvia tuli leirillä otettua noin neljäsataa, eli mulle ihan kiitettäväti, kun en paljon edes kuvannut.  Mutta pitemmittä teksteittä aloitetaanpas!

Sunnuntaina siis lähdin Dimonaan kaverini Piian kanssa hänen isänsä viemänä. Perillä oltiin joskus kuuden jälkeen, tervehdittiin Karitaa ja kannettiin meidän valtavat laukut sisälle mökkiin. Me oltiinkin melkein viimmeisiä leirille tulioita paitsi yksi leiriläinen puuttui vielä. Mutta sekin tuli pian ja sen jälkeen Karita esitteli kaikki kaikille ja mentiin katsomaan heppoja ja jakamaan hoitsut kaikille leiriläisille. Iidalotalla oli omat poninsa Pleikkari ja Iivana mukana leirillä. Kun hoitsut oli jaettu mentiin mökki…