Uusi kaviokas

Sonjan kaveri oli linkannut Sonjalle yhden myynti-ilmoituksen vuonohevostammasta. Katsottiin sitten seuraavana päivänä myynti-ilmoitusta netistä ja sain äidin soittamaan myyjälle. Myyjä ei heti vastannut, mutta soitti hetken päästä takaisin. Sovittiin koeratsastus heti samalle päivälle ja sitten soitettiin vielä iskälle olisiko oikeasti mahdollista ostaa tämä hevonen jos se tuntuisi hyvältä. Iltapäivällä sitten koeratsastin (mahd. myöhemmin oma postauksensa) hevosen ja olin sitä mieltä että jos suinkin mahdollista ostettaisiin tämä hevonen. Iskä ja äiti pitivät meitä jännityksessä iltaan asti mitä he asiasta päättivät. Ja onneksi, onneksi vastaus oli myöntävä ja nyt tämä söpöläinen on sitten meidän!:)

Kyseessä on siis 12-vuotias vuonohevostamma, Roosa. Roosa on kantakirjattu I palkinnolla ja sillä on 5(?) jälkeläistä. Roosa on noin 135-138cm korkea. Ja joskus parivuotta sitten Sonja on mennyt tällä muutaman ratsastustunnin. En nyt vielä osaa oikein kuvailla millainen Roosa on, mutta sille tulee kyllä ihan oma sivu tänne blogin puolellekkin. Ja todennäköisesti tulen menemään Roosalla enemmän kun Sonja ja Sonja menee sitten enemmän Remillä, koska se sopii Sonjan ratsastuksiin paremmin kuin mun.

Sonjan kännykän tuotos

Oon varma että en tuu pääsemään Roosan kanssa helpolla. Se on sen oloinen ja myyjäkin sanoi että se testaa aluksi ja saataa vielä myöhemminkin testailla. Eli maastakäsin työskentely ja talutusharjoitukset tulee olemaan osa meidän viikko-ohjelmaa säännöllisesti varsinkin ensinmäisien kuukausien ajan. Ja miksei jopa myöhemminkin enemmän, ei siitä haittaakaan olisi. 

Ratsastaessa taas aloitetaan rauhallisesti toisiimme tutustuen. Ja sitten haluan saada sen ratsastettua notkeammaksi mitä se nyt on kun sillä ei ole menty paljoa. Eli tullaan taivuttelemaan alkuun todella ahkerasti, että saisin Roosan notkeaksi. Tähän voi mennä monta viikkoakin niin kuin Sulkun kanssa joskus. Ja ainakin koeratsastuksessa Roosa oli hidas avuille niin reaktiota pitäisi saada sitten kans nopeutettua, Myyjä sanoikin että silloin aikoinaan kun Roosa oli tuntiponina ja ratsastajat vaihtuivat usein siitä tuli sellainen. 

Kuva kopioitu sukupostista

Sen jälkeen kun saan sileänratsastuksen toimimaan ihan hyvin aletaan pikku hiljaaa menemään puomeja/kavaletteja ja esteitä. Roosalla on kuulemma kisattu seuraesteillä 60cm ja joskus on valmennuksessa hypätty 80cm rataa. Ja esteiden lisäksi aletaan myös maastoilla. Ja tietysti kunnonkohoaa siinä samalla ja Roosan kunnon mukaan aletaan touhuilemaan kun poni on nyt ensin kotiutunut meille rauhassa. 

Pitääkös tänne mainita muutama sana myös kisaamisesta? Todennäköisesti tullaan mahdollisuuksien mukaan myös kilpailemaan jossain vaiheessa. Tuskin seurakisoja korkeammalla, mutta kisaamisen onkin tarkoitusta olla hauskaa muun harrastamisen sivussa. Mutta ei me pidetä mitään kiirettä kisojen suhteen, osallistutaan sitten helpoihin luokkiin kun koen sen olevan meille ajankohtaista. Nyt keskitytään vaan saamaan luottamusta ja kunnioitusta toisiimme ja saaden ponille lisää kuntoa ja perusratsastus toimivaksi. 

Sonjan kännykän tuotos