Siirry pääsisältöön

Maasto 18km ja neljätuntia

Olempas ollut taas ahkera postaajaa, sori;D Torstaina oon tainnut postata kuulumisista viimmeksi, mutta eipäs tässä nyt mitään erikoista ole edes tapahtunut. Torstaina olin Piian kanssa Dimonassa estetunnilla ja siitä voit lukea ihan omasta postauksestaan, eli tästä. Sulkulla on ollut to, pe ja la vapaata. Sonja ratsasti Remillä perjantaina ja me muut mentiin sitten Kurikan markkinoille ja sieltä mulle ostettiin lökärit ja huppari.

Lauantaina eli eilen kävin Remillä maastossa 4km ja iltapäivällä laitettiin Sonjan kanssa talli siihen kuntoon että ponit pystyi ottamaan illalla talliin. Ponit olivat siis viimme yönä ekaa kertaa tallissa kesän jälkeen. Ja aamulla Pixi yski heti kun oli ollut yön tallissa :/ Pihatto tai ulkokarsina olisi sille tosi hyvä juttu! Sen jälkeen oon vähän pakkaillut  kun ollaan Piian kans lähdössä maastoon Sulkulla ja Remillä, otetaan oikein eväät mukaan :)

Maaston jälkeen kirjoitettu...



Menin kymmenen jälkeen talliin, siivosin ensin Remin karsinan, sitten Sulkun ja Alilan. Vaihdoin vedet ja hain heiniä, sitten Piia jo tulikin. Haettiin ponit laitsalta ja mentiin talliin harjaamaan ne. Harjauksen ja satuloinnin jälkeen laitettiin sadehousut jalkaan kun oli sadetta luvattu, reput selkään ja menoksi!

Mentiin sellaisia metsään johtavia teitä ja jouduttiin tosi usein kääntymään takaisin kun siellä oli niin märkää ettei päästy eteenpäin. :( Sitten mentiin samaa kun viimmeksikin ja Remi ei olisi halunnut mennä ekana ja pisti vähän vastaan ja Sulkku ei olisi halunnut ravata olleenkaan siinä, koska siinä oli soraa. Takaisin tullessa ravattiin pätkä ja sitten ei ollut ongelmaa. Hetken päästä käännyttiin uudelle reitille ja kun mentiin sitä niin se palasi samalle tielle.





Mutta ennen kun palattiin takaisin hiekkametsätielle, sidottiin ponit puuhun, otettiin suitset pois ja löysättiin satulavyöt. Ponit seisoi tosi hienosti ja rauhallisesti, Remi hinkkasi itseään puuhun ja kuopi ja Sulkku tuijotteli mua ja Piia kun me syötiin :) Ponit sai kuivaaleipää ja omenaa. Eväiden syönnin jälkeen pakattiin tavarat ja jatkettiin matkaa. Ravattiin ja laukattiin lyhyt pätkä, mentiin heinittyneelle metsätiellä ja jousuttiin kääntymään märkyyden takia.






Paluumatkalla Remi kääntyi oma-aloitteisesti metsään ja meni siellä hyvin määrätietoisesti ojalle asti ja hetken jo luulin että se hyppää sen yli ja puutuin asiaan, käännyttiin takaisin. Remi varmaan meinas oikasta kotia :) Hiekkametsätiellä taas laukattiin kunnes himmattiin käyntiin ja mentiin metsätielle. Kierrettiin pelto ja ravattiin loppuravit lujaa ja noustiin selästä ja talutettiin yleinen tienpätkä. Yksi auto tuli vastaan ja ei voinut sitten himmata.

Kotiin päästyämme hoidettiin ponit, hierottiin lämmittävät ja kylmäävät linimentit ja pyyhittiin kostealla sienellä hiet. Sen jälkeen ponit laitsalle ja Piia lakaisi käytävän ja mä vein suojat kuivumaan pannuhuoneeseen. Kun talli oli järjestyksessä mentiin sisälle. Lenkille tuli pituutta 18km, kesto neljätuntia, max.nopeus 33.8km/h ja keskinopeus 4.5km/h. KIITOS PIIALLE JA PONEILLE<3

Kommentit

  1. tausta liian tumma -.-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon ihan samaa mieltä, tästä on varmaan vaikee lukee mustaa tekstiö?! Vaihdan viim. viikonloppuna kun on aikaa :) Kiitos palautteestasi!

      Poista

Lähetä kommentti

Kommentit julkaistaan hyväksymisen jälkeen.
Muistathan että kivat kommentit piristävät päivääni, mutta jos sinulla ei ole hyvää sanottavaa pidä se omassa mielessäsi! Rahkentava palaute on sallittua ja toivottua! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon blogihaaste:Lempiratsastuspaikka

"Osallistun kilpailuun, jonka järjestävät www.cuponation.fi ja Voitto kotiin -blogi."
Oma henkilökohtainen lemppariratsastuspaikka on meillä täällä kotona. On metsää ja metsäteitä, peltoja ja oma kenttä. On niin hienoa kun talli on omassa pihassa ja siellä saa tehdä mitä huvittaa. Voi lähteä ratsastamaan silloin kuin itselle käy, oli kellonaika mikä tahansa. Jos huvittaa niin voi lähteä kentälle tekemään kunnon hikitreenin ja jos se ei hyvita voi lähteä maastoilemaan. Tosin täällä pitää mennä ensin puolesta kilometristä useampaan kilometriin ennen kuin pääsee metsäteille, mutta sekään ei ole este maastovarmalla hevosella.

Maastot ovat todella ihanat. Metsäteissä on valinnan varaa metsittyneimistä teistä peihmeille hiekkateille, jossa saa laukkailla kunnon pätkiä. Metsäteistä lyötyy myös pieniä mäkiä, joita on kiva laukkailla ja lenkille saa pituutta seitsemästä kilometristä vaikka melkein kahteenkymmeneen kilometriin jos on valmis ratsastamaan myös maantietä pitkin. Ja täyty…

Tiineyden eteneminen

Roosan tiineyden etenemisestä ei olekkaan blogin puolelle ilmestynyt juttua toviin. Nyt hiihtolomalla avautui sopiva rako päivittää myös blogia (koskakohan tekisin jotain tuolle ulkoasulle?!) Roosan tiineys on edennyt jo oikein mukavasti ja ilman ongelmia. Tiineyttä on takana jo seitsemän kuukautta, joten vielä olisi neljä pitkää kuukautta odoteltavana. 


Roosan luonne on pysynyt samanlaisena kuin ennen tiineyttä. Virtaa riittää ja välillä sitä löytyy niin paljon, että voisi jakaa vaikka muillekkin. Joskus huomaa päiviä, ettei jaksa painaa samaan malliin, mutta se nyt on normaalia kenelle tahansa. 

Satula alkaa näyttämään siltä, ettei istu enää ihan täydellisesti. Parin kuukauden aikana tullaan todennäköisesti vähentämään satulan käyttöä ja jättämään se lopulta satulatelineeseen. Ei kuitenkaan ihan vielä sillä perjantaille on sovittu valmennus. ;) Roosaa on ratsastettu 4-6 kertaa viikossa ja silloin tällöin treenaillaan ihaan hikeen asti. Roosaa kuunnellen ja Roosan voinnin mukaan ollaan…

Dimonan tallin yleis/esteleiri 1/2

Moi, tänään päästiin kotia leiriltä ja vähän on univelkaa kertynyt viikon aikana. Oli aivan ihana leiriporukka ja meillä oli kivaa :) Ajattelin kirjoittaa postauksen leiristä kahdessa osassa, ettei tuu ihan kamalan pitkää postausta. Nyt kirjoitan teille sunnuntaista, maanantaista ja tiistaita ja myöhemmin sitten loppuviikosta. Kuvia tuli leirillä otettua noin neljäsataa, eli mulle ihan kiitettäväti, kun en paljon edes kuvannut.  Mutta pitemmittä teksteittä aloitetaanpas!

Sunnuntaina siis lähdin Dimonaan kaverini Piian kanssa hänen isänsä viemänä. Perillä oltiin joskus kuuden jälkeen, tervehdittiin Karitaa ja kannettiin meidän valtavat laukut sisälle mökkiin. Me oltiinkin melkein viimmeisiä leirille tulioita paitsi yksi leiriläinen puuttui vielä. Mutta sekin tuli pian ja sen jälkeen Karita esitteli kaikki kaikille ja mentiin katsomaan heppoja ja jakamaan hoitsut kaikille leiriläisille. Iidalotalla oli omat poninsa Pleikkari ja Iivana mukana leirillä. Kun hoitsut oli jaettu mentiin mökki…