Siirry pääsisältöön

Roosan muutto ja ensimmäinen viikko


Roosan muutto Ypäjälle sujui hyvin. Tarhasta lyötyi heti muutama heinänkorsi syötäväksi ja juominen juomakupista sujuu. Heti sunnuntaina kävin Roosan kanssa kävelemässä, ettei pitkä matka jäykistä. Tietenkin se vähän katseli paikkoja ja oli varuillaan, mutta muuten käyttäytyi hyvin. Maanantaina sain luokkakaveristani kaverin maastoon näyttämään meille maastoja ja Roosa meni niin kuin kotona toisen hevosen perässä. Tiistaina käytiin tunnin lenkki ja taas vähän kyttäili paikkoja, muttei isompaa säikkynyt. Keskiviikkona oli todella kova tuuli, mutta päätin silti lähteä ratsastamaan, Roosa sitten näki pellolla mahdollisesti peuroja ja oli todella jännittynyt ja pörisi peloissaan. Se lenkki jäi sitten hyvin lyhyeen. Ja ensimmäisellä viikolla liikutukset tapahtui kaikki pimeän aikaan. Totesinkin etten kaikilla hevosilla uskaltaisi vieraassa paikassa lähteä pimiään maastoilemaan. 

Torstaista sunnuntaihin olinkin kotona ja lauantaina Roosa oli päässyt kävelemään talutettuna pienen lenkin. Eilen, maanantaina kun menin tallille Roosaa moikkaamaan näin sen ravailevan tarhassaan. Kun sain Roosan talliin käytävälle huomasin sen polkaiseen vasemman jalan takakengän ihan vinksalleen. Sain sen onneksi irti ja varasin meille jo pajalle ajan, että saadaan kenkä takaisin jalkaan. Käveltiin kuitenkin maneesille ja ravailin ja laukkailin siellä noin kaksikymmentä minuuttia, kunnes tuli kiire lähteä viemään Roosa omalle tallilleen, että kerkeäisin opistolle iltatalliin. 

Tallin omistaja kertoi, että Roosa liikkuu päivisin tarhassaan aika paljon ja omasta mielestäni tämä on ihan hyvä, vaikkakin kielii siitä, että tarttisi kaverin ja/tai ettei ole vielä kunnolla kotiutunut. Uskoisin silti Roosan siitä vielä rauhoittuvan. Tänään siistin sen harjaa pitkästä aikaa ja omasta mielestäni onnistui ihan hyvin vaikka Roosa olikin aika levoton. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon blogihaaste:Lempiratsastuspaikka

"Osallistun kilpailuun, jonka järjestävät www.cuponation.fi ja Voitto kotiin -blogi."
Oma henkilökohtainen lemppariratsastuspaikka on meillä täällä kotona. On metsää ja metsäteitä, peltoja ja oma kenttä. On niin hienoa kun talli on omassa pihassa ja siellä saa tehdä mitä huvittaa. Voi lähteä ratsastamaan silloin kuin itselle käy, oli kellonaika mikä tahansa. Jos huvittaa niin voi lähteä kentälle tekemään kunnon hikitreenin ja jos se ei hyvita voi lähteä maastoilemaan. Tosin täällä pitää mennä ensin puolesta kilometristä useampaan kilometriin ennen kuin pääsee metsäteille, mutta sekään ei ole este maastovarmalla hevosella.

Maastot ovat todella ihanat. Metsäteissä on valinnan varaa metsittyneimistä teistä peihmeille hiekkateille, jossa saa laukkailla kunnon pätkiä. Metsäteistä lyötyy myös pieniä mäkiä, joita on kiva laukkailla ja lenkille saa pituutta seitsemästä kilometristä vaikka melkein kahteenkymmeneen kilometriin jos on valmis ratsastamaan myös maantietä pitkin. Ja täyty…

Tiineyden eteneminen

Roosan tiineyden etenemisestä ei olekkaan blogin puolelle ilmestynyt juttua toviin. Nyt hiihtolomalla avautui sopiva rako päivittää myös blogia (koskakohan tekisin jotain tuolle ulkoasulle?!) Roosan tiineys on edennyt jo oikein mukavasti ja ilman ongelmia. Tiineyttä on takana jo seitsemän kuukautta, joten vielä olisi neljä pitkää kuukautta odoteltavana. 


Roosan luonne on pysynyt samanlaisena kuin ennen tiineyttä. Virtaa riittää ja välillä sitä löytyy niin paljon, että voisi jakaa vaikka muillekkin. Joskus huomaa päiviä, ettei jaksa painaa samaan malliin, mutta se nyt on normaalia kenelle tahansa. 

Satula alkaa näyttämään siltä, ettei istu enää ihan täydellisesti. Parin kuukauden aikana tullaan todennäköisesti vähentämään satulan käyttöä ja jättämään se lopulta satulatelineeseen. Ei kuitenkaan ihan vielä sillä perjantaille on sovittu valmennus. ;) Roosaa on ratsastettu 4-6 kertaa viikossa ja silloin tällöin treenaillaan ihaan hikeen asti. Roosaa kuunnellen ja Roosan voinnin mukaan ollaan…

Rantakuntoon---> Aloitus

Pienikärpänen heräsi kun kevään ensinmäiset lämpimät auringon säteet lämmittivät sen talven aikana jäykistämiä siipiä. Pienikärpänen räpytteli siipiänsä ja oikoi jalkojaan. Sen jälkeen pikkukärpänen lähti suristen lentoon ja lensi nuoren tytön luo. Pikkukärpänen istatti tytön olkapäälle ja puraisi tätä pienesti. Seuraavana päivänä pikkukärpänen näki tytön tekevän jumppamatolla vatsalihaksia. Sen jälkeen pikkukärpänen sulki silmänsä ja päätti jatkaa työtänsä taas seuraavana aurinkoisena päivä, vielä oli liian aikaista jatkaa...
Tänään muhun iski kauhea treenamisinto! Kännykällä sitten selasin netissä erilaisia sivustoja ja lyösin tälläisen kivan sivuston, jossa oli 30 päivän vatsalihashaaste. Kirjoittelin sen sitten ylös ihan vihkoon asti, etten unohda sivuston osoitetta. Etsin myös 100 punnerrusta kuudessa viikossa -ohjelmankin, johon olen törmännyt myös ennemmin ja koska nämä kaksi liikettä ovat pääasiassa yläkroppaan etsin myös jotain kyykkyaiheista ja löysin tälläisen 31 päivän kyy…