Siirry pääsisältöön

Roosan muutto ja ensimmäinen viikko


Roosan muutto Ypäjälle sujui hyvin. Tarhasta lyötyi heti muutama heinänkorsi syötäväksi ja juominen juomakupista sujuu. Heti sunnuntaina kävin Roosan kanssa kävelemässä, ettei pitkä matka jäykistä. Tietenkin se vähän katseli paikkoja ja oli varuillaan, mutta muuten käyttäytyi hyvin. Maanantaina sain luokkakaveristani kaverin maastoon näyttämään meille maastoja ja Roosa meni niin kuin kotona toisen hevosen perässä. Tiistaina käytiin tunnin lenkki ja taas vähän kyttäili paikkoja, muttei isompaa säikkynyt. Keskiviikkona oli todella kova tuuli, mutta päätin silti lähteä ratsastamaan, Roosa sitten näki pellolla mahdollisesti peuroja ja oli todella jännittynyt ja pörisi peloissaan. Se lenkki jäi sitten hyvin lyhyeen. Ja ensimmäisellä viikolla liikutukset tapahtui kaikki pimeän aikaan. Totesinkin etten kaikilla hevosilla uskaltaisi vieraassa paikassa lähteä pimiään maastoilemaan. 

Torstaista sunnuntaihin olinkin kotona ja lauantaina Roosa oli päässyt kävelemään talutettuna pienen lenkin. Eilen, maanantaina kun menin tallille Roosaa moikkaamaan näin sen ravailevan tarhassaan. Kun sain Roosan talliin käytävälle huomasin sen polkaiseen vasemman jalan takakengän ihan vinksalleen. Sain sen onneksi irti ja varasin meille jo pajalle ajan, että saadaan kenkä takaisin jalkaan. Käveltiin kuitenkin maneesille ja ravailin ja laukkailin siellä noin kaksikymmentä minuuttia, kunnes tuli kiire lähteä viemään Roosa omalle tallilleen, että kerkeäisin opistolle iltatalliin. 

Tallin omistaja kertoi, että Roosa liikkuu päivisin tarhassaan aika paljon ja omasta mielestäni tämä on ihan hyvä, vaikkakin kielii siitä, että tarttisi kaverin ja/tai ettei ole vielä kunnolla kotiutunut. Uskoisin silti Roosan siitä vielä rauhoittuvan. Tänään siistin sen harjaa pitkästä aikaa ja omasta mielestäni onnistui ihan hyvin vaikka Roosa olikin aika levoton. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ukkostaa

Moi! Huh hu kun on kuuma, tänään ja eilen nimittäin! Yöllä ukkosti ja meillä yks pajun haara kaatui samoin yks pienempi koivu kaatui. Tällä hetkelläkin taivas on aika synkän näköinen ja kauempaa kuuluu vaimeaa jyrinää. Remillä olikin eilen vapari ja mahdollisesti sillä on tänäänkin vapaata. Eilen mun piti mennä kuvaamaan siskon tuntia mutta se ei jaksanut ratsastaa näin kuumalla joten mä menin tunnille sen puolesta. Tunti oli ihan kiva, menin Lahjalla ja yllätyin kun ei tullat ihan kauheen kuuma. Yöllä heräsin siihen kun oli kauhee ukkonen ja myrsky. Meilläkin on yks monihaaranen paju niin yks sen haaroista katkes ponien aitauksessa ja sitten yks pienempi koivu katkes. POnit oli koko yön pihalla ja enemmänkin niitä tuntui haittaavan kauhea sade kun itse ukkonen. Tänään olis tarkoitus mennä Piian kans rajakallioon Sulkulla ja Beeritillä ratsastamaan. En ookkaan tainnut mainita täällä blogissa että Sulkku tulee talveksi kotia. Tarkkaa ajankohtaa ei oo vielä päätetty mutta voitte va...

Meidän ponien hoito

Eilen illalla sain tälläisen kommentin Anonyymiltä:''Kiva postaus. Onko sun mielestä ponista huolehtiminen raskasta, kun sitä joutuu tekemään päivittäin? onko se mielestäsi vaikeaa?'' Mielestäni kysymys oli niin hyvä, että ajattelin tehdä siitä postauksen, enkä vain vastannut kommenttiin. Mielestäni ponin hoitaminen on raskasta, mutta myös ehdottomasti ihanaa. Meillä kun on ponit kotona omassa tallissa, ei meille tule tallimatkoja, mikä on mielestäni hyvä. Ja jossain määrin ponin pito on vähän halvempaa kuin yksityis tai ratsastustallilla, joissa vuokra voi olla kuukaudessa n.300-500 euroa. Hintaan sitten sisältyy ties mitä kaikkea... Kun meilläkin on navetta ja nevalta haetaan kontoa kuivikkeeksi, käytetään me sitä myös poneille. Heiniäkin ponit saavat siinä sivussa kun lehmille paalataan. No sitten taas karsinoiden siivous pitää tehdä 1-2 kertaa päivässä, riippuen siitä kuinka paljon ponien pitää olla tallissa. Meidän ponit on niin pieniä ettei niitten karsino...

Pieni kertaus alkuvuodesta

c. Jessica Ravantti Paljon on tapahtunut viime kuukausien aikana kun en ole blogiin mitään kirjoitellut. Silti kun tarkemmin miettii mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja kamerakin on saanut nukkua talviuntaan rauhassa. Ajattelin tähän postaukseen listata mieleen tulevia asioita alkuvuodelta, sen isommin yksittäisistä kerroista kertomatta.  Roosa tosiaan oli mun mukana Ypäjällä 1.1.-6.4.2017. Meillä oli (tai olisi se vieläkin) maneesikortti ja näin ollen saatiin käyttää Hevosopiston maneeseja vapaasti. Melko ahkerasti kulutettiin maneesien uria, mutta maastoiltiin myös useimmiten kerran tai kaksi viikkoon. Ypäjällä oli kiva maastoilla kun polkuja lyötyi ja oli ylä- ja alamäkeä vaikka kuinka. Kertaakaan ei taidettu (onneksi) törmätä peuroihin.  Sonjalle ostettiin oma hevonen maaliskuun alussa. Pieni eestinhevostamma Viola. Itsekkin olen päässyt muutaman kerran Violalla ratsastamaan ja voin sanoa, että en osaa ratsastaa kyseisellä hevosella sitten yhtään.....