Siirry pääsisältöön

Uusi tuttavuus


Ensimmäisiä itsenäisiä kertoja, juuri kerätty ohjat käteen alkukäyntejen jälkeen.

Tämän postauksen kirjoittaminen on vähän venähtänyt, mutta nyt päätin sen kirjoittaa kun aikaakin sopivasti löytyi. Halusin kirjoitella tästä uudesta ihanasta tuttavuudesta pienen postauksen ennen kuin aloitan analysoimaan meidän yhteisiä treenejä. Nyt siis esittelen uuden tuttavuuden Urhon, jolla käyn joka toinen viikko valmennuksessa ja väliviikoilla käyn tekemässä itsenäisen treenin. 

Urho ei siis ole oma hevoseni. Urhon ihana omistaja tarjosi minulle mahdollisuutta alkaa käymään kouluvalmennuksissa Urholla. Urho on viisivuotias torinhevosruuna ja n. 160cm eli alkuun vaati totuttelua tottua isoihin liikeisiin Roosan ponikokoisten askelten jälkeen. Nyt olen kerinnyt käymään kolmessa valmennuksessa ja kun en yhteen valmennukseen valitettavasti päässyt korvasin sen Urhon omistan pitämällä tunnilla ja yhtä monta kertaa olen kerinnyt ratsastamaan itsenäisesti. 

Urhoa ei ikinä uskoisi niin nuoreksi kuin se on, niin järkevältä se tuntuu ja osaakin jo aika paljon. Ehkä eniten iän huomaa siinä, kun Urho ei jaksaisi keskittyä tai ei osaa ja ymmärrä mitä halutaan se alkaa pelleilemään tai oikeammin vain lintsaamaan. Joka ikisellä ratsastuskerralla olen saanut Urhoa paremmaksi. Ei kaikki todellakaan vielä suju, mutta se tunne kun joka ratsastuskerran jälkeen pää on täynnä ahaa-elämyksiä. 

Ensimmäisessä valmennuksessa harjoiteltiin kulmien ratsastuksia, toisella kerralla mentiin puomeja ja lopuksi ristikkoa, kolmannella kerralla oli Urhon omistajan ratsastustunnilla missä tehtiin pohkeenväistöjä, jotka eivät meinanneet onnistua millään, onneksi paranivat loppua kohden. Ja tämän viikonlopun valmennuksessa tehtiin pysähdyksiä ja avoja. Sen jälkeen kun lopetin kadellä vetämisen avoissa ja rentouduin tuli Urho joka kerralla paremmin ja pysähdykset parani koko ajan. Vatsalihakset joutuivat kyllä koville harjoitusravissa ilman jalustimia, mutta se tunne kun lopuksi tuntui, että Urho ravaa miltein paikallaan ja oli niin super . <3 Viime viikolla hypättiin pieniä ristikoita Urhon omistajan tunnilla ja mitä kuski säätää niin hirveästi kaikkea turhaa... Ja huomenna olen menossa tekemään Urhon kanssa itsenäisen koulutreenin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon blogihaaste:Lempiratsastuspaikka

"Osallistun kilpailuun, jonka järjestävät www.cuponation.fi ja Voitto kotiin -blogi."
Oma henkilökohtainen lemppariratsastuspaikka on meillä täällä kotona. On metsää ja metsäteitä, peltoja ja oma kenttä. On niin hienoa kun talli on omassa pihassa ja siellä saa tehdä mitä huvittaa. Voi lähteä ratsastamaan silloin kuin itselle käy, oli kellonaika mikä tahansa. Jos huvittaa niin voi lähteä kentälle tekemään kunnon hikitreenin ja jos se ei hyvita voi lähteä maastoilemaan. Tosin täällä pitää mennä ensin puolesta kilometristä useampaan kilometriin ennen kuin pääsee metsäteille, mutta sekään ei ole este maastovarmalla hevosella.

Maastot ovat todella ihanat. Metsäteissä on valinnan varaa metsittyneimistä teistä peihmeille hiekkateille, jossa saa laukkailla kunnon pätkiä. Metsäteistä lyötyy myös pieniä mäkiä, joita on kiva laukkailla ja lenkille saa pituutta seitsemästä kilometristä vaikka melkein kahteenkymmeneen kilometriin jos on valmis ratsastamaan myös maantietä pitkin. Ja täyty…

Tiineyden eteneminen

Roosan tiineyden etenemisestä ei olekkaan blogin puolelle ilmestynyt juttua toviin. Nyt hiihtolomalla avautui sopiva rako päivittää myös blogia (koskakohan tekisin jotain tuolle ulkoasulle?!) Roosan tiineys on edennyt jo oikein mukavasti ja ilman ongelmia. Tiineyttä on takana jo seitsemän kuukautta, joten vielä olisi neljä pitkää kuukautta odoteltavana. 


Roosan luonne on pysynyt samanlaisena kuin ennen tiineyttä. Virtaa riittää ja välillä sitä löytyy niin paljon, että voisi jakaa vaikka muillekkin. Joskus huomaa päiviä, ettei jaksa painaa samaan malliin, mutta se nyt on normaalia kenelle tahansa. 

Satula alkaa näyttämään siltä, ettei istu enää ihan täydellisesti. Parin kuukauden aikana tullaan todennäköisesti vähentämään satulan käyttöä ja jättämään se lopulta satulatelineeseen. Ei kuitenkaan ihan vielä sillä perjantaille on sovittu valmennus. ;) Roosaa on ratsastettu 4-6 kertaa viikossa ja silloin tällöin treenaillaan ihaan hikeen asti. Roosaa kuunnellen ja Roosan voinnin mukaan ollaan…

Dimonan tallin yleis/esteleiri 1/2

Moi, tänään päästiin kotia leiriltä ja vähän on univelkaa kertynyt viikon aikana. Oli aivan ihana leiriporukka ja meillä oli kivaa :) Ajattelin kirjoittaa postauksen leiristä kahdessa osassa, ettei tuu ihan kamalan pitkää postausta. Nyt kirjoitan teille sunnuntaista, maanantaista ja tiistaita ja myöhemmin sitten loppuviikosta. Kuvia tuli leirillä otettua noin neljäsataa, eli mulle ihan kiitettäväti, kun en paljon edes kuvannut.  Mutta pitemmittä teksteittä aloitetaanpas!

Sunnuntaina siis lähdin Dimonaan kaverini Piian kanssa hänen isänsä viemänä. Perillä oltiin joskus kuuden jälkeen, tervehdittiin Karitaa ja kannettiin meidän valtavat laukut sisälle mökkiin. Me oltiinkin melkein viimmeisiä leirille tulioita paitsi yksi leiriläinen puuttui vielä. Mutta sekin tuli pian ja sen jälkeen Karita esitteli kaikki kaikille ja mentiin katsomaan heppoja ja jakamaan hoitsut kaikille leiriläisille. Iidalotalla oli omat poninsa Pleikkari ja Iivana mukana leirillä. Kun hoitsut oli jaettu mentiin mökki…