Siirry pääsisältöön

Mitä tapahtui vuonna 2015?

#Tammikuu2015


Tammikuun aikana julkaisin blogissa peräti kolme postausta, yksi niistä oli tiivistelmä vuoden 2014  tapahtumista, tästä postauksen. Tammikuun alku oli hiljaista, kun kentällä ei ollut valoa ja pimeä tuli iltaisin niin äkkiä. Loppukuusta kuitenkin saatiin kentälle väliaikaisvalo eli jonkin sortin työmaavalaisin. Omista epäilyksistäni huolimatta tämä valo valaisi ihan hyvin ja sen ansiosta päästiin palailemaan 4-6 kertaa viikossa liikutusrytmiin. Roosalle myös ilmestyi mystiset hankaumat satulavyön kohdalle ja myöhemmin kaulaan/niskaan. Nämä jäljet diagnosoitiin sieni-infektioksi ja ell lupasi tilata pesuaineet pesemistä varten. Peseminen kuitekin jäi odottamaan lämpöisempiä ilmoja. Jenni kävi loppukuusta pitämässä mulle ja Sonjalle kotona tunnin ja tunnilla päästiin harjoitelemaan avotaivutuksen alkeita. Lopuksi Jenni vielä ratsasti molemmat hevoset läpi.

#Helmikuu2015






Jennin läpiratsastamasta kuuliaisesta hevosesta sain nauttia helmikuun alun. Kuun keskivaiheen jälkeen kentän kunto huononi plussakelien seuraksena ja ratsastukset suoritettiin lähinnä käynnissä. Viikkoa ennen hiihtolomaa olin poikaystäväni ja tämän perheen mukana laivalla ja nähtiin siellä Haloo Helsinki. Postausta en ikinä saanut aikaiseksi kirjoittaa tästä reissusta, vaikka kamera mukana roikkuikin. Muutenkaan postaustahti tammikuusta ei parantunut. Roosan pestiin tallissa hoitavalla shamppoolla, loppukuusta ja siitä alkoikin kamala pesurumpa kun Roosan kaikki varusteet piti pestä. Samoin Remin kun sekin pestiin varmuuden vuoksi, pienien oireiden takia. 

#Maaliskuu2015




Maaliskuun aikana Roosan hinkatutu/kutiavat paikat pestiin vielä uudestaan ja peseminen tuotti tulosta, Roosa ei enää kutissut. Ratsastuksellisestikkin Roosan kanssa mentiin eteen päin. Monet siirtymiset pohkeenväistö harjoitukset olivat tehneet Roosan ratsastettavuudesta paremman. Kenttä suli kokonaan maaliskuun aikana ja innostuttiin Sonjan kanssa hakemaan puomeja kentälle. Puomeistahan meidän hevoset tykkäsivät ihan hirveästi ja Roosan kanssa hypättiin myös pienia maahan kaivettuja esteitä. Jenni oli meillä taas kotona pitämässä tuntia ja tämä tunti oli ihan huippu. Sain ratsastettua Roosan rehellisesti peräänantoon, ainakin pätkissä. Treenit Roosan kanssa olivat siis hyvällä mallilla. Maaliskuussa tuli itse panikoitua kokeiden kanssa ja ennen kaikkea yhteishaun kanssa. Vaikka niin vannoin että lukioon en ainakaan mene, hain lukioon. Tunsin epäonnistuneeni. 

#Huhtikuu2015




Huhtikuussa Roosan ratsastettavuus otti pientä takapakkia ja Roosa jännittyi ratsastaessa todella helposti. Treenailtiin kumminkin aika ahkerasti niin koulua ja kuin puomejakin. Kerran hypättiin huhtikuussa esteitä, taas maahankaivettuja. Koulutreeneissä harjoiteltiin pohkeenväistöjä. Kun käynnissä alkoi sujua siirryttiin raviin. Ravi olikin hankalampaa, mutta pikku hiljaa aatien enemmän saatiin kivoja ristiaskelia jännittymisen tilalle. Postauksia blogiin ilmestyi kaksi kuvapostausta ja blogitallin viikkohaaste-postaus.

#Tuokokuu2015






Alkukuusta julkaisin blogissa mietteitä hevosten hyvinvoinnin edistämisestä Hippos-lehden innoittamana. Ei mennyt kauaa kun Roosan jalkavaivat saivat alkunsa. Ensin odoteltiin ja katsottiin viikko mihin suuntaan jalka menee, kylmäiltiin kipeää jalkaa kolme kertaa päivässä. No eihän se jalka paremmaksi mennyt, piti lämpöä ja nestettä. Varattiin aika eläinlääkäriin ja mukaan tuli myös Remi omien jalkavaivojensa kanssa.  Roosa sain neljäviikkoa kävelytystä ja kipulääkekuurin suonensisäisen lääkkeen lisäksi. Remi saman. Toukokuussa kirjoiteltiin hirvittävä määrä kokeita ja päästiin hyvällä todistuksella peruskoulusta. :D

#Kesäkuu2015










Roosa onnistui loukkaamaan jalkaansa vielä uudestaan ja sairastui kaviokuumeeseen. Ei tuntunut olevan ainut kaviokuumeinen tälle kesänä, ainakaan facebookin vuonisryhmän mukaan. Eläinlääkärille mentiin uudestaan käymään ja sama juttu kuin viime kerralla: suonensisäinen, kolmeviikkoa kävelytystä ja kipulääkekuuri.  Roosa alkoi myös kivasti laihtumaan tarhaan joutumisen seuraksena ja läskit alkoivat kadota. Muuten kesäkuussa ei oikein tapahtunut mitään. Valmennusleiri jäi välistä, mutta kävin välillä irtotunneilla Rajakalliossa ja muuten vain maastoilin Roosalla ja Sulevilla. Loppukuusta aloitin kesätyöt lomittamalla viisi päivää ja heinäkuussa oli lomittamista tiedossa enemmänkin. Blogin puolelle sain myös muutaman postauksen kirjoiteltua enemmän.  Yritettiin ottaa Remistä ja Sulevista studiokuvia. Sulevin kuvat eivät onnistuneet yhtään, mutta Remin kuvista tuli muutama kiva muokkauksen jälkeen. 


#Heinäkuu2015






Heinäkuussa kun Roosan jalkavaivat alkoivat paranemaan vietiin Roosa Ylöjärvelle astutettavaksi, ennen kävelykuurin loppumista. Roosa oli astutettu kahtena päivänä ja oria oli yritetty vähän potkia. Astutusreissun jälkeen aloitettiin pikku hijaa ravailemaan ja viikko ravailun aloittaimisesta aloitettiin ottamaan laukkaa mukaan päivittäiseen ratsastukseen. Käytiin ratsastustunnilla Roosan kanssa Rajakalliossa ja tunti meni ihan superisti saikun jälkeen. Muutenkin Roosan ratsastettavuus oli pysynyt melko kivana. Noin 17vrk astutuksen jälkeen käytiin Jalasjärvellä, Onnelan oriasemalla toteamassa Roosa tiinehtymättömäksi. Eikä siinä sitten muu auttanut kuin lähteä ajalemaan kohtia orin kotitallia. Tälllä ertaa Roosaa astutettiin useamman kerran, eikä Roosa potkinut oria, muuta kuin vasta kiiman alkaessa mennä ohi. 


#Elokuu2015





Alkukuusta meillä oli Roosan kanssa oikein tehoviikonloppu kun ensin lauantaina ratsastin Roosan Rajakallion Ratsutilalle ja heti perään meillä oli Jennin koulutunti. Tunnilla tehtiin lähinnä seuraavan päivän valmennusta ajatellen notkistavia tehtätäviä sekä siirtymisiä. Sunnuntaina olisi Jari Sneckin valmennus. Valmennus meni hyvin ja hommia saatiin tehdä, tai sitten se oli se lämmin auringon paiste joka sai hikoilemaan? Samalle päivälle saatiin sitten tiineystarkastus ja pienellä kiireellä haettiin Roosa ja suunnattiin Jalasjärvelle jo edelliskerrasta tutuksi tulleelle oriasemalle. Tällä kertaa uutiset olivat iloisia ja jännittäminen siitä kuinka tiineys sujuisi alkoi. Itsenäiseen treeniin otettiin elokuussa paljon mukaan puomeja ja laukkatreenejä pellolla.


#Syyskyy2015



Syyskuun alussa meillä oli normaali kengitys ja Jenni totesi silloin, että nyt Roosan kavioista näkee sen sairastaneen kaviokuumeen. Tällöin Roosan kaviot vuoltiin pystyiksi ja normaalikengitys. Pian kengityksen jälkeen Roosa muuttui ratsastaessa, se vain jyräsi ulkopohjetta päin. Ei mennyt kauaa kun etujalat ottivat eripituisia askelia ja tästä edettiin vielä siihen, että Roosan havaitsi ihan ontuvan kunnolla oikeata etusta. Onneksi Roosa parani tästä kun sai liikkua vain laitumella omaan tahtiinsa ja sen jälkeen aloitettiin varovainen kävelytys ja siitä paluu normaaliin liikutukseen. 

#Lokakuu2015







Lokakuun alussa Roosan tiineys oli ehtinyt jo 60vrk!! Kaverini kävi myös alkukuusta ratsastamassa Roosalla ja sai laukassa parempia pätkiä esiin, mitä itse en ollut vielä ikinä saanut. Ja samainen kaveri kävi vielä loppukuusta pitämässä meille tunnin. Tämän tunnin jälkeen ollaan saatu laukkaa parannettua paljon! Kiitos Henna ihan superisti tästä! Ja persettäkin olen kovasti yrittänyt opetella pitämään satulassa. Lokakuussa hypättiin myös meidän viimeiset esteet, ennen kuin jätettiin ne tiineyden takia pois ohjelmistosta. Loppukuusta käytiin myös koulu- ja estekilpailuissa. Koulukisoissa mentiin heC ja tultiin 3. 64% ja estekisoissa perus- ja uusintarata puhtaita, mutta vauhtia ei riittänyt palkintoihin asti vaan jäätiin toisiksi ei sijoittuneiksi. Menin estekisoissa myös Urskilla, mutta valitettavasti tultiin hylätyiksi. Ja pääsin lokakuussa hoitamaan kaverini hevosta yhden viikonlopun ajaksi. 

#Marraskuu2015




Marraskuussa Roosalla oli reipas vaihde päällä. Kentällä meinasi meikälaisen päätösvalta vauhdin suhteen loppua. Tästäkin selvitiin runsaalla määrällä siirtymisiä ja vain ratsastamalla. Marraskuussa kunnon treenejä viikkoon mahtui noin kaksi kertaa, kun virtaa vain lyötyi. Vaikka se välillä olikin ratsastaessa oikea riiviö, niin hyvänä päivänä se oli sitten niiiin hyvä ja niiiin miellyttävä. Treenailtiin aika paljon kokoamisia ja Roosahan kokosi, olin ihan hämmästynyt! Valmennuksessa ei taidettu kertaakaan tämän kuun aikana käydä, no onneksi treenailtiin kahdestaan paljon ja hyvällä menestyksellä!

#Joulukuu2015





Alkukuusta harmiteltiin kun hevosille ei viime kengityksessä laitettu tilsakummeja. Siinä sitten hakattiin Remilta ja Roosalta jäätävän isoja tilsoja irti ja hevoset saivat ylimääräisiä vapaita. Roosa pääsi silloin maastoilemaan maantietä pitkin sen jälkeen kun autot oli polkenut lumen, ettei kertynyt enään niin pahoja tilsoja. Muuten pyrin pitämään liikutusrytmin normaalina, vaikka jo joulukuun aikana pystyi havaitsemaan, että liikutus muuttui kevyemmäksi ja rankkoja treenejä ei enää tehty kuin max kerran viikossa. Eikä marraskuun riiviö-ponista ollut enää jälkeäkään, tiineyskö alkoi väsyttämään? Roosa liikkui rennolla asentella kentällä, pellolla ja maastossa oman mielen ja keliolosuhteiden määräämänä. Loppukuusta käytiin vielä yhdessä valmennuksessa, joka meni oikein kivasti. 

Pisteet sille joka jaksoi lukea loppuun asti, ja HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon blogihaaste:Lempiratsastuspaikka

"Osallistun kilpailuun, jonka järjestävät www.cuponation.fi ja Voitto kotiin -blogi."
Oma henkilökohtainen lemppariratsastuspaikka on meillä täällä kotona. On metsää ja metsäteitä, peltoja ja oma kenttä. On niin hienoa kun talli on omassa pihassa ja siellä saa tehdä mitä huvittaa. Voi lähteä ratsastamaan silloin kuin itselle käy, oli kellonaika mikä tahansa. Jos huvittaa niin voi lähteä kentälle tekemään kunnon hikitreenin ja jos se ei hyvita voi lähteä maastoilemaan. Tosin täällä pitää mennä ensin puolesta kilometristä useampaan kilometriin ennen kuin pääsee metsäteille, mutta sekään ei ole este maastovarmalla hevosella.

Maastot ovat todella ihanat. Metsäteissä on valinnan varaa metsittyneimistä teistä peihmeille hiekkateille, jossa saa laukkailla kunnon pätkiä. Metsäteistä lyötyy myös pieniä mäkiä, joita on kiva laukkailla ja lenkille saa pituutta seitsemästä kilometristä vaikka melkein kahteenkymmeneen kilometriin jos on valmis ratsastamaan myös maantietä pitkin. Ja täyty…

Tiineyden eteneminen

Roosan tiineyden etenemisestä ei olekkaan blogin puolelle ilmestynyt juttua toviin. Nyt hiihtolomalla avautui sopiva rako päivittää myös blogia (koskakohan tekisin jotain tuolle ulkoasulle?!) Roosan tiineys on edennyt jo oikein mukavasti ja ilman ongelmia. Tiineyttä on takana jo seitsemän kuukautta, joten vielä olisi neljä pitkää kuukautta odoteltavana. 


Roosan luonne on pysynyt samanlaisena kuin ennen tiineyttä. Virtaa riittää ja välillä sitä löytyy niin paljon, että voisi jakaa vaikka muillekkin. Joskus huomaa päiviä, ettei jaksa painaa samaan malliin, mutta se nyt on normaalia kenelle tahansa. 

Satula alkaa näyttämään siltä, ettei istu enää ihan täydellisesti. Parin kuukauden aikana tullaan todennäköisesti vähentämään satulan käyttöä ja jättämään se lopulta satulatelineeseen. Ei kuitenkaan ihan vielä sillä perjantaille on sovittu valmennus. ;) Roosaa on ratsastettu 4-6 kertaa viikossa ja silloin tällöin treenaillaan ihaan hikeen asti. Roosaa kuunnellen ja Roosan voinnin mukaan ollaan…

Dimonan tallin yleis/esteleiri 1/2

Moi, tänään päästiin kotia leiriltä ja vähän on univelkaa kertynyt viikon aikana. Oli aivan ihana leiriporukka ja meillä oli kivaa :) Ajattelin kirjoittaa postauksen leiristä kahdessa osassa, ettei tuu ihan kamalan pitkää postausta. Nyt kirjoitan teille sunnuntaista, maanantaista ja tiistaita ja myöhemmin sitten loppuviikosta. Kuvia tuli leirillä otettua noin neljäsataa, eli mulle ihan kiitettäväti, kun en paljon edes kuvannut.  Mutta pitemmittä teksteittä aloitetaanpas!

Sunnuntaina siis lähdin Dimonaan kaverini Piian kanssa hänen isänsä viemänä. Perillä oltiin joskus kuuden jälkeen, tervehdittiin Karitaa ja kannettiin meidän valtavat laukut sisälle mökkiin. Me oltiinkin melkein viimmeisiä leirille tulioita paitsi yksi leiriläinen puuttui vielä. Mutta sekin tuli pian ja sen jälkeen Karita esitteli kaikki kaikille ja mentiin katsomaan heppoja ja jakamaan hoitsut kaikille leiriläisille. Iidalotalla oli omat poninsa Pleikkari ja Iivana mukana leirillä. Kun hoitsut oli jaettu mentiin mökki…