Siirry pääsisältöön

#kuulumisia

Nuha onnistui tekemään tulonsa myös minulle ja onkos se ihme kun puolet perheenjäsenistä ja poikaystävä ovat jo nuhalle antautuneet? Koulussa alkaa pian tulla taas kokeita, vielä kun ennätetään viimeiset asiat opiskella. Tämä jakso osoittautui vähän hankalammaksi mitä luulin, sillä englanti ja matikka sekä fysiikka eivät ole mun vahvoja aineita. Onneksi on historia ja maantieto, joissa pärjään toivottavasti paremmin!:D

Onko kukaan muu huomannut, että aika monessa hevosblogissa on kerrottu tänä syksynä hevosten jalkavaivoista? Vai olenko onnistunut tälläisillä blogeilla vain täyttämään oman lukulistani? Toinen huomioni on, että muutamaa on alkanut vaivata vanhat postaukset ja blogin tulevaisuudelle mietitään ratkaisua. Samoin sille säilytetäänkö vanhat postaukset vai ei.  Noh nämä ovat vain omia huomioitani, jotka ovat muutamasta blogista hypänneet silmille.

Roosan kanssa treenailtiin viime viikolla suht. ahkerasti ja viikonloppuna käytiin n. 10 kilometrin maastolengilla ja sunnuntaina pidettiin kevyt päivä 30min. ilmansatulaa ratsastuksella. Nyt alkuviikon Roosa onkin saanut viettää kokonaan vapaata ja huomenna oman jaksamisen mukaan olisi pistää poni taas töihin. :)

Roosan tiineyskin on nyt edennyt 100vrk + 2vk! Hevoseni.fi sivuston mukaan varsa painaa nyt noin 0,5kg ja karvapeite on alkanut kehittyä. Valitettavasti mulla ei ole nyt tähän mitään hyvää mahakuvaa, täytyisi sellainen kyllä napata tässä vielä!

Olen nyt innostunut katselemaan vanhoja kuvia ja ajattelin koota niistä myös oman postauksen jos teitä kiiinnostaisi?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon blogihaaste:Lempiratsastuspaikka

"Osallistun kilpailuun, jonka järjestävät www.cuponation.fi ja Voitto kotiin -blogi."
Oma henkilökohtainen lemppariratsastuspaikka on meillä täällä kotona. On metsää ja metsäteitä, peltoja ja oma kenttä. On niin hienoa kun talli on omassa pihassa ja siellä saa tehdä mitä huvittaa. Voi lähteä ratsastamaan silloin kuin itselle käy, oli kellonaika mikä tahansa. Jos huvittaa niin voi lähteä kentälle tekemään kunnon hikitreenin ja jos se ei hyvita voi lähteä maastoilemaan. Tosin täällä pitää mennä ensin puolesta kilometristä useampaan kilometriin ennen kuin pääsee metsäteille, mutta sekään ei ole este maastovarmalla hevosella.

Maastot ovat todella ihanat. Metsäteissä on valinnan varaa metsittyneimistä teistä peihmeille hiekkateille, jossa saa laukkailla kunnon pätkiä. Metsäteistä lyötyy myös pieniä mäkiä, joita on kiva laukkailla ja lenkille saa pituutta seitsemästä kilometristä vaikka melkein kahteenkymmeneen kilometriin jos on valmis ratsastamaan myös maantietä pitkin. Ja täyty…

Tiineyden eteneminen

Roosan tiineyden etenemisestä ei olekkaan blogin puolelle ilmestynyt juttua toviin. Nyt hiihtolomalla avautui sopiva rako päivittää myös blogia (koskakohan tekisin jotain tuolle ulkoasulle?!) Roosan tiineys on edennyt jo oikein mukavasti ja ilman ongelmia. Tiineyttä on takana jo seitsemän kuukautta, joten vielä olisi neljä pitkää kuukautta odoteltavana. 


Roosan luonne on pysynyt samanlaisena kuin ennen tiineyttä. Virtaa riittää ja välillä sitä löytyy niin paljon, että voisi jakaa vaikka muillekkin. Joskus huomaa päiviä, ettei jaksa painaa samaan malliin, mutta se nyt on normaalia kenelle tahansa. 

Satula alkaa näyttämään siltä, ettei istu enää ihan täydellisesti. Parin kuukauden aikana tullaan todennäköisesti vähentämään satulan käyttöä ja jättämään se lopulta satulatelineeseen. Ei kuitenkaan ihan vielä sillä perjantaille on sovittu valmennus. ;) Roosaa on ratsastettu 4-6 kertaa viikossa ja silloin tällöin treenaillaan ihaan hikeen asti. Roosaa kuunnellen ja Roosan voinnin mukaan ollaan…

Dimonan tallin yleis/esteleiri 1/2

Moi, tänään päästiin kotia leiriltä ja vähän on univelkaa kertynyt viikon aikana. Oli aivan ihana leiriporukka ja meillä oli kivaa :) Ajattelin kirjoittaa postauksen leiristä kahdessa osassa, ettei tuu ihan kamalan pitkää postausta. Nyt kirjoitan teille sunnuntaista, maanantaista ja tiistaita ja myöhemmin sitten loppuviikosta. Kuvia tuli leirillä otettua noin neljäsataa, eli mulle ihan kiitettäväti, kun en paljon edes kuvannut.  Mutta pitemmittä teksteittä aloitetaanpas!

Sunnuntaina siis lähdin Dimonaan kaverini Piian kanssa hänen isänsä viemänä. Perillä oltiin joskus kuuden jälkeen, tervehdittiin Karitaa ja kannettiin meidän valtavat laukut sisälle mökkiin. Me oltiinkin melkein viimmeisiä leirille tulioita paitsi yksi leiriläinen puuttui vielä. Mutta sekin tuli pian ja sen jälkeen Karita esitteli kaikki kaikille ja mentiin katsomaan heppoja ja jakamaan hoitsut kaikille leiriläisille. Iidalotalla oli omat poninsa Pleikkari ja Iivana mukana leirillä. Kun hoitsut oli jaettu mentiin mökki…