Siirry pääsisältöön

Estekisat, veamentautumista ja snäppi!!

Välillä olisi ollut ihan asiaakin tänne blogiin kirjoittaa, mutta koska materiaalista on puute. En ole saanut läppäriä, saatikka sitten bloggeria avattu. Tyhjän ''paperin'' pelko sen kuin kasvaa. Nyt sitten sain otettua itseäni niskasta kiinni ja tulin kirjoittamaan kuulumisia lyhyesti kera kainalollinen puhelinkuvia mukanani. :) 

Viimeksi on kertoiltu kuulumisia 1-tason koulukilpailuista Jalasjärvellä, jotka siis päättyivät 64% mikä oikeutti meidät 3. sijaan. 27.10 suunnattiin samaiseen paikkaan 1-tason estekilpailuihin. Roosan kanssa hyppäsin luokan 50-60 arv. AM5. Perusrata ja uusinta kummatkin nollavirhepistettä, mutta vauhti ei riittänyt sijoituksiin, vaan oltiin 5/10. 

Oma ratsastus estekisoissa olisi varmasti voinut olla paljon siistimpääkin, mitä se nyt oli. Tyytyväinen kuitenkin olen kun tiputuksia tai kieltoja ei tullut. Menin saman luokan myös suomenhevostammalla, mutta valitettavasti otettiin kaksi kieltoa ja näin ollen meidät hylättiin. Positiivistä oli kuitenkin se, että tamma laukkasi paremmin viime kisoihinsa nähden. Itse kyseisen hevosen selässä olin ollut viimeksi vajaan kaksi kuukautta sitten.

Näiden kisojen jälkeen ollaan ratsastettu kentällä koulua ja käyty maastossa enimmäkseen käyntilenkkejä. Roosan ratsastettavuus on vaihdellut jännittyneestä hevosesta, joka juoksee vain alta yhteistyökysyiseen ja miellyttämisen haluiseen hevoseen.  Viimeksi tiistaina Roosasta saatiin kaverini pitämän valmennuksen avulla todella kivaa pätkää ja takajalat työskentelivät ja huomattavasti paremmin laukassakin. Minä onneton vain sain kaverini melkein hermostumaan, sillä niin helpolta kun perseen pitäminen satulassa kuulostaakin, niin ei vain mulla pysynyt. Kyllä ratsastus on vaikeaa, kun pitää miettiä ja muistaa se sata asiaa kerralla!

Tiistaina siis tehtiin ensin laukassa kokoamisia ja sitten kavalleteilla laukanvaihtoja pari kertaa. Keskiviikkona jatkettiin Roosan kanssa avotaivutuksen harjoittelua ja ravin kokoamista. Ja voi, että sieltä tuli taas kivoja pätkiä. Torstaina Roosa viettikin ansaittua vapaapäivää laitumella kavereiden kanssa.

Itse olen aloittanut nyt noin kuukausi takaperin kuntosalilla käynnin. Pyrin käymään  kuntosalilla sen 2-3 kertaa viikossa, mutta välillä on tullut niitäkin, etten vain kerkä kuin kerran käymään. Onneksi mulla on tässä jaksossa 2x75min tuntia liikuntaa, maanantaina ja perjantaina. On se kivaa kun pääsee liikkumaan ja kuntosalillakin kun käy hyvän kaverin kanssa niin ei jää sitten sen takia menemättä!

Sain tässä myös jokin aika sitten ladattua Snapchatin (toim.huom. kaverien pakottamana :Dd). Sinne tulee sitten aika usein laitettua kuulumisia myös tallilta, että jos kiinnostaa niin mut lyötää nimellä sasumaq. 

Ja onkos tällä tullut mainittua, että meillä on kentällä valo, joka mahdollistaa myös myöhäisemmät ratsastus hetket? Ihan huippua kun voi mennä ratsastamaan vasta iltatallin yhteydessä, jos ennemmin ei esimerkiksi läksyjen takia kerkeä! Mutta nyt kelle on jo liian paljon niinpä häippäisen tästä nyt nukkumattia moikkaamaan. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon blogihaaste:Lempiratsastuspaikka

"Osallistun kilpailuun, jonka järjestävät www.cuponation.fi ja Voitto kotiin -blogi."
Oma henkilökohtainen lemppariratsastuspaikka on meillä täällä kotona. On metsää ja metsäteitä, peltoja ja oma kenttä. On niin hienoa kun talli on omassa pihassa ja siellä saa tehdä mitä huvittaa. Voi lähteä ratsastamaan silloin kuin itselle käy, oli kellonaika mikä tahansa. Jos huvittaa niin voi lähteä kentälle tekemään kunnon hikitreenin ja jos se ei hyvita voi lähteä maastoilemaan. Tosin täällä pitää mennä ensin puolesta kilometristä useampaan kilometriin ennen kuin pääsee metsäteille, mutta sekään ei ole este maastovarmalla hevosella.

Maastot ovat todella ihanat. Metsäteissä on valinnan varaa metsittyneimistä teistä peihmeille hiekkateille, jossa saa laukkailla kunnon pätkiä. Metsäteistä lyötyy myös pieniä mäkiä, joita on kiva laukkailla ja lenkille saa pituutta seitsemästä kilometristä vaikka melkein kahteenkymmeneen kilometriin jos on valmis ratsastamaan myös maantietä pitkin. Ja täyty…

Tiineyden eteneminen

Roosan tiineyden etenemisestä ei olekkaan blogin puolelle ilmestynyt juttua toviin. Nyt hiihtolomalla avautui sopiva rako päivittää myös blogia (koskakohan tekisin jotain tuolle ulkoasulle?!) Roosan tiineys on edennyt jo oikein mukavasti ja ilman ongelmia. Tiineyttä on takana jo seitsemän kuukautta, joten vielä olisi neljä pitkää kuukautta odoteltavana. 


Roosan luonne on pysynyt samanlaisena kuin ennen tiineyttä. Virtaa riittää ja välillä sitä löytyy niin paljon, että voisi jakaa vaikka muillekkin. Joskus huomaa päiviä, ettei jaksa painaa samaan malliin, mutta se nyt on normaalia kenelle tahansa. 

Satula alkaa näyttämään siltä, ettei istu enää ihan täydellisesti. Parin kuukauden aikana tullaan todennäköisesti vähentämään satulan käyttöä ja jättämään se lopulta satulatelineeseen. Ei kuitenkaan ihan vielä sillä perjantaille on sovittu valmennus. ;) Roosaa on ratsastettu 4-6 kertaa viikossa ja silloin tällöin treenaillaan ihaan hikeen asti. Roosaa kuunnellen ja Roosan voinnin mukaan ollaan…

Dimonan tallin yleis/esteleiri 1/2

Moi, tänään päästiin kotia leiriltä ja vähän on univelkaa kertynyt viikon aikana. Oli aivan ihana leiriporukka ja meillä oli kivaa :) Ajattelin kirjoittaa postauksen leiristä kahdessa osassa, ettei tuu ihan kamalan pitkää postausta. Nyt kirjoitan teille sunnuntaista, maanantaista ja tiistaita ja myöhemmin sitten loppuviikosta. Kuvia tuli leirillä otettua noin neljäsataa, eli mulle ihan kiitettäväti, kun en paljon edes kuvannut.  Mutta pitemmittä teksteittä aloitetaanpas!

Sunnuntaina siis lähdin Dimonaan kaverini Piian kanssa hänen isänsä viemänä. Perillä oltiin joskus kuuden jälkeen, tervehdittiin Karitaa ja kannettiin meidän valtavat laukut sisälle mökkiin. Me oltiinkin melkein viimmeisiä leirille tulioita paitsi yksi leiriläinen puuttui vielä. Mutta sekin tuli pian ja sen jälkeen Karita esitteli kaikki kaikille ja mentiin katsomaan heppoja ja jakamaan hoitsut kaikille leiriläisille. Iidalotalla oli omat poninsa Pleikkari ja Iivana mukana leirillä. Kun hoitsut oli jaettu mentiin mökki…