Siirry pääsisältöön

Meidän ensimmäiset yhteiset kilpailut

 1-tason koulukilpailut 20.10.2015
C-merkin kouluohjelma 1997

Viimeksi olen käynyt kisoissa Sulevin kanssa joskus vuonna 2013, joten kisataukoa on ehtinyt kertyä jo ihan kivasti. Pitkä tauko aiheutti sen, että jännitin kisoja ihan älyttömästi. Jännitin ja panikoin kisoja paljon enemmän kun muistan ikinä kisoja jännittäneeni. Onneksi jännitys laantui siinä vaiheessa kun pääsin Jaran maneesin pihalla kiipeämään selkään ja suuntaamaan verryttelyyn. 

Käveltiin hetken ja aloitettiin ravailu, Roosa oli ihan kivasti menossa eteenpäin ja laukkakin tuntui ihan mukavalta. Pästiin vielä maneesiin verryttelemään 5 ratsukon ryhmissä, luulin, että aika olisi suuntaansa 5min, mutta verryttelyaika maneesissa kumpaankin suuntaan oli 10min. Verryttely venähti Roosan kanssa ihan liian pitkäksi ja siihen päälle pihalla kolmen ratsukon odottelu vai Roosalta mehuja ja radalla ei enää esitetty parastamme. 

veerantila.kuvat.fi
 Roosa oli maneesissa melko rento, mutta itselläni oli selässä tunne, että Roosa hidastaa raviin hetkellä millä hyvänsä.  En nyt ala analysoimaan rataa sen enempää, sillä postauksen lopusta voitte nähdä videon. Roosa oli muuten hyvä, mutta pitkän verkan veti energiatasoja alas ja en sitten enään radalla saanut Roosaa liikkumaan eteenpäin. Laukka tuntui maneesin hyvällä pohjalla oikein kivalta, vaikka nostot tulivat vähän myöhässä ja ravin kautta. 




Radan jälkeen olo oli positiivinen kun isompia mokailuja ei sattunut. En kuitenkaan uskonut meidän sijoittuvan, mutta odoteltiin silti radan jälkeen varusteet päällä palkintojan jakoa. Oikeasti yllätyin kun Sonja sanoi, että päästiin Roosan kanssa palkintojen jakoon. Selkään nopeasti ja tyylikkäästi myöhässä palkintojen jakoon. Päästiin Roosan kanssa kolmannelle sijalle prosenteilla 64.167% ja kommentit paperin alaosassa olivat Ratsastit siistin ohjelman. Hevonen mukavan nöyra, mutta voisi olla energisempi :). Ensi kerralla vain muistan tehdä huomattavasti lyhyemmän ja ytimekkäämmän verkan sekä huolehtia, että Roosa on varmast pohkeen edessä, eikä takana niinkuin tänään..


Videon on ottanut Sonja, kiitos!


Kommentit

Lähetä kommentti

Kommentit julkaistaan hyväksymisen jälkeen.
Muistathan että kivat kommentit piristävät päivääni, mutta jos sinulla ei ole hyvää sanottavaa pidä se omassa mielessäsi! Rahkentava palaute on sallittua ja toivottua! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon blogihaaste:Lempiratsastuspaikka

"Osallistun kilpailuun, jonka järjestävät www.cuponation.fi ja Voitto kotiin -blogi."
Oma henkilökohtainen lemppariratsastuspaikka on meillä täällä kotona. On metsää ja metsäteitä, peltoja ja oma kenttä. On niin hienoa kun talli on omassa pihassa ja siellä saa tehdä mitä huvittaa. Voi lähteä ratsastamaan silloin kuin itselle käy, oli kellonaika mikä tahansa. Jos huvittaa niin voi lähteä kentälle tekemään kunnon hikitreenin ja jos se ei hyvita voi lähteä maastoilemaan. Tosin täällä pitää mennä ensin puolesta kilometristä useampaan kilometriin ennen kuin pääsee metsäteille, mutta sekään ei ole este maastovarmalla hevosella.

Maastot ovat todella ihanat. Metsäteissä on valinnan varaa metsittyneimistä teistä peihmeille hiekkateille, jossa saa laukkailla kunnon pätkiä. Metsäteistä lyötyy myös pieniä mäkiä, joita on kiva laukkailla ja lenkille saa pituutta seitsemästä kilometristä vaikka melkein kahteenkymmeneen kilometriin jos on valmis ratsastamaan myös maantietä pitkin. Ja täyty…

Tiineyden eteneminen

Roosan tiineyden etenemisestä ei olekkaan blogin puolelle ilmestynyt juttua toviin. Nyt hiihtolomalla avautui sopiva rako päivittää myös blogia (koskakohan tekisin jotain tuolle ulkoasulle?!) Roosan tiineys on edennyt jo oikein mukavasti ja ilman ongelmia. Tiineyttä on takana jo seitsemän kuukautta, joten vielä olisi neljä pitkää kuukautta odoteltavana. 


Roosan luonne on pysynyt samanlaisena kuin ennen tiineyttä. Virtaa riittää ja välillä sitä löytyy niin paljon, että voisi jakaa vaikka muillekkin. Joskus huomaa päiviä, ettei jaksa painaa samaan malliin, mutta se nyt on normaalia kenelle tahansa. 

Satula alkaa näyttämään siltä, ettei istu enää ihan täydellisesti. Parin kuukauden aikana tullaan todennäköisesti vähentämään satulan käyttöä ja jättämään se lopulta satulatelineeseen. Ei kuitenkaan ihan vielä sillä perjantaille on sovittu valmennus. ;) Roosaa on ratsastettu 4-6 kertaa viikossa ja silloin tällöin treenaillaan ihaan hikeen asti. Roosaa kuunnellen ja Roosan voinnin mukaan ollaan…

Dimonan tallin yleis/esteleiri 1/2

Moi, tänään päästiin kotia leiriltä ja vähän on univelkaa kertynyt viikon aikana. Oli aivan ihana leiriporukka ja meillä oli kivaa :) Ajattelin kirjoittaa postauksen leiristä kahdessa osassa, ettei tuu ihan kamalan pitkää postausta. Nyt kirjoitan teille sunnuntaista, maanantaista ja tiistaita ja myöhemmin sitten loppuviikosta. Kuvia tuli leirillä otettua noin neljäsataa, eli mulle ihan kiitettäväti, kun en paljon edes kuvannut.  Mutta pitemmittä teksteittä aloitetaanpas!

Sunnuntaina siis lähdin Dimonaan kaverini Piian kanssa hänen isänsä viemänä. Perillä oltiin joskus kuuden jälkeen, tervehdittiin Karitaa ja kannettiin meidän valtavat laukut sisälle mökkiin. Me oltiinkin melkein viimmeisiä leirille tulioita paitsi yksi leiriläinen puuttui vielä. Mutta sekin tuli pian ja sen jälkeen Karita esitteli kaikki kaikille ja mentiin katsomaan heppoja ja jakamaan hoitsut kaikille leiriläisille. Iidalotalla oli omat poninsa Pleikkari ja Iivana mukana leirillä. Kun hoitsut oli jaettu mentiin mökki…