Siirry pääsisältöön

Omituista höpinää


Viikko kesälomaa jäljellä ja kaikki suunnitelmat, joita kesälomaa odottaessa suunniteltiin jäi toteuttamatta, ainakin melkein kaikki. Vaikka tästä kesästä ei huippua tullutkaan niin ainakin Roosan kanssa on päästy taas treenailemaan normaalisti. Sunnuntaina päästäänkin Roosan kanssa meidän ensimäiseen ihan oikeaan valmennukseen. Ollaanhan me siis käyty ratsastustunneilla aina silloin tällöin, mutta nyt ollaan menossa valmennukseen. 

Valmennukseen osalistumista olen jännittänyt jo useamman viikon, siis silloin kun Roosan jalka oli vielä kipeä. Nyt onneksi näyttää siltä, että valmennukseen päästään. Enää täytyy neuvotella Jennin kanssa voinko viedä Roosaa Rajakallioon jo valmennusta edeltävänä päivänä. Tämä siksi, ettei tarvisi ratsastaa sitä Rajaallioon ja ratsastaa valmennusta ja ratsastaa kotia. Valmennuksen odotan olevan sen verran raskas, ettei 6km kävelyt suuntaansa enää houkuttele samana päivänä. No laitan illalla Jennille asiasta viestiä. 

Eilen Roosalla oli vapaa päivä ja lauantaina 4km käyntimaasto ja  perjantaina 30min puomitreenit ja torstaina väännettiin koko tunti koulua, ainakin yritettiin. Roosa on ollut ihan ok. ei super hyvä. En vain osaa ratsastaa sitä yhtä sinnikkäästi hyväksi ilman sitä henkilöä joka huutaa maasta mua tekemään mitä milloinkin saadakseni Roosaa paremmaksi. Turhauttavaa ja nyt kun ollaan maastoiltu niin paljon  huomaa itsellenikin jääneen vaiheen kun joku tuntuu hankalalta halu lähteä maastoon kasvaa suureksi. Tunnille hakemaan lisää eväitä, että yksin ratsastaminenkin alkaa taas sujua!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ukkostaa

Moi! Huh hu kun on kuuma, tänään ja eilen nimittäin! Yöllä ukkosti ja meillä yks pajun haara kaatui samoin yks pienempi koivu kaatui. Tällä hetkelläkin taivas on aika synkän näköinen ja kauempaa kuuluu vaimeaa jyrinää. Remillä olikin eilen vapari ja mahdollisesti sillä on tänäänkin vapaata. Eilen mun piti mennä kuvaamaan siskon tuntia mutta se ei jaksanut ratsastaa näin kuumalla joten mä menin tunnille sen puolesta. Tunti oli ihan kiva, menin Lahjalla ja yllätyin kun ei tullat ihan kauheen kuuma. Yöllä heräsin siihen kun oli kauhee ukkonen ja myrsky. Meilläkin on yks monihaaranen paju niin yks sen haaroista katkes ponien aitauksessa ja sitten yks pienempi koivu katkes. POnit oli koko yön pihalla ja enemmänkin niitä tuntui haittaavan kauhea sade kun itse ukkonen. Tänään olis tarkoitus mennä Piian kans rajakallioon Sulkulla ja Beeritillä ratsastamaan. En ookkaan tainnut mainita täällä blogissa että Sulkku tulee talveksi kotia. Tarkkaa ajankohtaa ei oo vielä päätetty mutta voitte va...

Meidän ponien hoito

Eilen illalla sain tälläisen kommentin Anonyymiltä:''Kiva postaus. Onko sun mielestä ponista huolehtiminen raskasta, kun sitä joutuu tekemään päivittäin? onko se mielestäsi vaikeaa?'' Mielestäni kysymys oli niin hyvä, että ajattelin tehdä siitä postauksen, enkä vain vastannut kommenttiin. Mielestäni ponin hoitaminen on raskasta, mutta myös ehdottomasti ihanaa. Meillä kun on ponit kotona omassa tallissa, ei meille tule tallimatkoja, mikä on mielestäni hyvä. Ja jossain määrin ponin pito on vähän halvempaa kuin yksityis tai ratsastustallilla, joissa vuokra voi olla kuukaudessa n.300-500 euroa. Hintaan sitten sisältyy ties mitä kaikkea... Kun meilläkin on navetta ja nevalta haetaan kontoa kuivikkeeksi, käytetään me sitä myös poneille. Heiniäkin ponit saavat siinä sivussa kun lehmille paalataan. No sitten taas karsinoiden siivous pitää tehdä 1-2 kertaa päivässä, riippuen siitä kuinka paljon ponien pitää olla tallissa. Meidän ponit on niin pieniä ettei niitten karsino...

Pieni kertaus alkuvuodesta

c. Jessica Ravantti Paljon on tapahtunut viime kuukausien aikana kun en ole blogiin mitään kirjoitellut. Silti kun tarkemmin miettii mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja kamerakin on saanut nukkua talviuntaan rauhassa. Ajattelin tähän postaukseen listata mieleen tulevia asioita alkuvuodelta, sen isommin yksittäisistä kerroista kertomatta.  Roosa tosiaan oli mun mukana Ypäjällä 1.1.-6.4.2017. Meillä oli (tai olisi se vieläkin) maneesikortti ja näin ollen saatiin käyttää Hevosopiston maneeseja vapaasti. Melko ahkerasti kulutettiin maneesien uria, mutta maastoiltiin myös useimmiten kerran tai kaksi viikkoon. Ypäjällä oli kiva maastoilla kun polkuja lyötyi ja oli ylä- ja alamäkeä vaikka kuinka. Kertaakaan ei taidettu (onneksi) törmätä peuroihin.  Sonjalle ostettiin oma hevonen maaliskuun alussa. Pieni eestinhevostamma Viola. Itsekkin olen päässyt muutaman kerran Violalla ratsastamaan ja voin sanoa, että en osaa ratsastaa kyseisellä hevosella sitten yhtään.....