Siirry pääsisältöön

Normipostausta

Tammikuun aikana sain huimat kolme postausta julkaistuksi. Kirjoittelin kuitenkin pari postausta luonnoksiin pientä muokkausta ja kuvia vaille valmiiksi. Pyrin ne julkaisemaan ne tämän kuun aikana. Muutenkin yritän päästä bloggaamaan useamin. Kuten monet muutkin bloggaajat ovat omissa blogeissaan valitelleet etteivät tykkää kirjoittaa ilman uusia kuvia, voin allekirjoittaa ihan saman. Tammikuussa ei saatu Sonjan kanssa kertaakaan aikaiseksi kuvata toistemme ratsastuksia. Nyt kumminkin ollaan päätetty, että pyritään kuvaamaan normi ratsastuksia niin paljon kun pystytään ja jaksetaan. 

Jenni tuli pitämään mulle ja Sonjalle tuntia lauantaina. Oltiin juuri päästy hevosten kanssa kentälle kun Jenni saapui paikalle. Alkukäyntien jälkeen aloitettiin verryttelemään ravissa niin, että pitkälle sivulle tehtiin kahdeksikko ja toiselle pitkälle sivulle käyntisiirtyminen. Siirtymiset ei onnistunut kovin hyvin, siihen nähden millaisia siirtymisiä ollaan ennemmin Roosan kanssa saatu, mutta ihan ok silti. Kahdeksikko oli aika pieni ja saatiin taivuttaa hevosia ihan kunnolla. 

Välikäyntien jälkeen aloitettiin harjoittelemaan käynnissä avotaivutusta. Aluksi oli kuskin puolestä vähän säätämistä, kun näitä avoja en oo juurikaan tehnyt. Roosa toimi kuitenkin ihan hyvin. Laukassa en taaskaan oikein saanut sitä lyhentämään askeltaan, vaikka pienen pientä kehitystä loppua kohden tapahtui. Kun meidän tunti päättyi hyppäsi Jenni Roosan selkään. Alun taistelun jälkeen Roosa meni tosi kivan näköisesti! Jennikin totesi että kyllä se tietää mitä siltä halutaan, mutta se ei vaan viitti tehdä jos sitä ei saa kunnolla hommiin. No senhn mä tiesinkin, en vain osaa. Ja sitten sitä kuolaimen vahtoa taas pohdittiin, kun Jennikin sai tehdä hetken hommia siihen ettei Roosa painaisi ohjalle. Ja totesikin että mulla ei välttämättä edes voimat riitä. 

Sunnuntaina käytiin sitten Roosan kanssa maastakäsin kolmen kilometrin kävelylenkki ja maanantaina kiipesin jälleen Roosan selkään. Kyllä siinä huomasi eron normaaliin, mutta kun omat taidot ei riitä niin sitten se on että voivoi..:( Onneksi siitäkin selvitään vaan ratsastamalla ja treenaamalla.


Kommentit

  1. olisipa ollut kiva nähdä kuvia kun osaava ihminen meni roosalla! onko jenni muulloin menossa roosalla, kuvia olisi kiva saada :)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin olisi, mutta kamera oli sisällä ja sormet jäässä ettei puhelimella jaksanut räpeltää. En tiedä, ei olla ainakaan puhuttu sellaisesta mitään.

      Poista

Lähetä kommentti

Kommentit julkaistaan hyväksymisen jälkeen.
Muistathan että kivat kommentit piristävät päivääni, mutta jos sinulla ei ole hyvää sanottavaa pidä se omassa mielessäsi! Rahkentava palaute on sallittua ja toivottua! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon blogihaaste:Lempiratsastuspaikka

"Osallistun kilpailuun, jonka järjestävät www.cuponation.fi ja Voitto kotiin -blogi."
Oma henkilökohtainen lemppariratsastuspaikka on meillä täällä kotona. On metsää ja metsäteitä, peltoja ja oma kenttä. On niin hienoa kun talli on omassa pihassa ja siellä saa tehdä mitä huvittaa. Voi lähteä ratsastamaan silloin kuin itselle käy, oli kellonaika mikä tahansa. Jos huvittaa niin voi lähteä kentälle tekemään kunnon hikitreenin ja jos se ei hyvita voi lähteä maastoilemaan. Tosin täällä pitää mennä ensin puolesta kilometristä useampaan kilometriin ennen kuin pääsee metsäteille, mutta sekään ei ole este maastovarmalla hevosella.

Maastot ovat todella ihanat. Metsäteissä on valinnan varaa metsittyneimistä teistä peihmeille hiekkateille, jossa saa laukkailla kunnon pätkiä. Metsäteistä lyötyy myös pieniä mäkiä, joita on kiva laukkailla ja lenkille saa pituutta seitsemästä kilometristä vaikka melkein kahteenkymmeneen kilometriin jos on valmis ratsastamaan myös maantietä pitkin. Ja täyty…

Tiineyden eteneminen

Roosan tiineyden etenemisestä ei olekkaan blogin puolelle ilmestynyt juttua toviin. Nyt hiihtolomalla avautui sopiva rako päivittää myös blogia (koskakohan tekisin jotain tuolle ulkoasulle?!) Roosan tiineys on edennyt jo oikein mukavasti ja ilman ongelmia. Tiineyttä on takana jo seitsemän kuukautta, joten vielä olisi neljä pitkää kuukautta odoteltavana. 


Roosan luonne on pysynyt samanlaisena kuin ennen tiineyttä. Virtaa riittää ja välillä sitä löytyy niin paljon, että voisi jakaa vaikka muillekkin. Joskus huomaa päiviä, ettei jaksa painaa samaan malliin, mutta se nyt on normaalia kenelle tahansa. 

Satula alkaa näyttämään siltä, ettei istu enää ihan täydellisesti. Parin kuukauden aikana tullaan todennäköisesti vähentämään satulan käyttöä ja jättämään se lopulta satulatelineeseen. Ei kuitenkaan ihan vielä sillä perjantaille on sovittu valmennus. ;) Roosaa on ratsastettu 4-6 kertaa viikossa ja silloin tällöin treenaillaan ihaan hikeen asti. Roosaa kuunnellen ja Roosan voinnin mukaan ollaan…

Rantakuntoon---> Aloitus

Pienikärpänen heräsi kun kevään ensinmäiset lämpimät auringon säteet lämmittivät sen talven aikana jäykistämiä siipiä. Pienikärpänen räpytteli siipiänsä ja oikoi jalkojaan. Sen jälkeen pikkukärpänen lähti suristen lentoon ja lensi nuoren tytön luo. Pikkukärpänen istatti tytön olkapäälle ja puraisi tätä pienesti. Seuraavana päivänä pikkukärpänen näki tytön tekevän jumppamatolla vatsalihaksia. Sen jälkeen pikkukärpänen sulki silmänsä ja päätti jatkaa työtänsä taas seuraavana aurinkoisena päivä, vielä oli liian aikaista jatkaa...
Tänään muhun iski kauhea treenamisinto! Kännykällä sitten selasin netissä erilaisia sivustoja ja lyösin tälläisen kivan sivuston, jossa oli 30 päivän vatsalihashaaste. Kirjoittelin sen sitten ylös ihan vihkoon asti, etten unohda sivuston osoitetta. Etsin myös 100 punnerrusta kuudessa viikossa -ohjelmankin, johon olen törmännyt myös ennemmin ja koska nämä kaksi liikettä ovat pääasiassa yläkroppaan etsin myös jotain kyykkyaiheista ja löysin tälläisen 31 päivän kyy…