Tiistain tunnista tarinaa

Tiistaina pääsin Roosan kanssa pitkästä aikaa tunnille. Tunti alkoi kuudelta joten sain ihan rauhassa syödä kotona ja vaihtaa tallivaatteet päälle. Sen jälkeen hain Roosan laitumelta puoli viiden aikoihin. Harjasin Rouskun ja se olikin vähän puhtaampi kuin viimeviikolla, onneksi! Sen jälkeen laitettiin kuljetussuojat jalkaan ja tajusin kellon olevan vasta viisi ja reilu puolituntia siis vielä lähtöön. Kerrankin käytin tämän ajan hyödyksi ja siivosin kaikki kolme karsinaa. Laitoinpa myös vetet, heinät ja kivennäiset + iltanamit valmiiksi. Sen jälkeen Roosalle vielä suitset päähän ja kattelin mukaan otettavat tavarat mukaan. Kerkesin jopa selaamaan facebookin läpi ennen kun iskä tuli ja sain kantaa tavarat autoon. Lopuksi vielä Roosa kyyttiin, eikä siinä ollut ongelmia. 

Perillä Roosa tuli kopista melko reippaasti ulos ja sainkin sen laittaa heti lähimpään puuhun kiinni ja eikun satula selkään kun kello oli jo melkein kuusi. Kotona mietin hetken aikaa että mahdankohan laittaa kannukset vai en kun pihalla on niin kova tuuli, että jos Roosa ottaa jo siitä kipinää kavioihinsa. Päätin silti laittaa ja ajattelin että ne on helpompi ottaa pois kun alkaa kesken kaiken laittamaan. 

Alkukäyntien jälkeen alettiin ravailemaan ja en saanut toiseen suuntaan sisäpohjetta läpi (en muista millään kumpi suunta, onhan nyt jo perjantai..). Kun sitten vaihdettiin suuntaa sain sisäpohkeen paremmin läpi. Kun oltiin ravailtu siirryttiin välikäyntien jälkeen meidän päivän tehtävään. Kerron nyt tähän eka mitä tehtiin ja mikä oli tavoite sen jälkeen miten sujui. Tehtävä oli että käännytän L päädyssä muutamaa metriä ennen kulmaa kentän keskelle ja suoristettiin hevonen ja tultiin käynnissä uralle pohkeenväistöä, sen jälkeen vuorossa olikin heti  laukannosto ja C päätyyn ympyrä/ympyröitä. Tavoitteena taas oli että pohkeenväistössä ei olisi paljon hiomista ja pääpaino olisi laukassa. Laukan tavoitteena oli saada sitä lyhentymään, eikä niin että Roosa vain kaahottaisi ''päättömästi''. Ja pohkeenväistön tarkoituksena oli saada hevoset jo keskittymään ja lyhenemään niin että Roosa ei pääsisi laukassa niin pitkäksi kun olisi jo valmiiksi lyhyenä.

Tultiin ensin vasempaan kierrokseen. Pohkeenväistössä ongelmana oli se että taivutin Roosaa aluksi liikaa, mutta kun korjasin sen, niin saatiin sitten kehuja onnistuneistakin pätkistä. Tähän suuntaan laukka nousin ensinmäisen kerran jälkeen ongelmitta. Laukan lyhentäminen ei oikein onnistunut tähän suuntaan ja sitten Roosa vielä karkasi täysin mun ulkoavuilta parin kierroksen ajan ja suurensi  ympyrän keskelle kenttää. Onneksi vika kerta onnistui ihan kohtuullisesti. 

Oikeassa kierroksessa hankaluus oli jo vaikeampana suuntana meille pohkeenväistö, jossa on ollut jo kotona ongelmia. Mun piti vain olla tarkkana että Roosa lähtee pohkeesta sivulle ja on ensinnäkin tarpeeksi energinen väistössä. Vikalla kerralla kun tultiin pohkeenväitö saatiin se onnistumaan tosi hyvin. Roosa oli ahtiivinen ja väisti hyvin. Laukan nostossa ilmeni tähän suuntaan ongelmia, tosin taisi sekin onnistua näin vikalla kerralla. Laukkaympyrä saatiinkin sitten tehdä usempi peräkkäin. Ensin koitin lyhentää ja sainkin pari askelta lyhennettyä ja sitten ratsastin yhden ympyrän eteen ja taas kiinni. Tähän suuntaan sain laukkaa lyhenemään jo ennen viimeistä kierrosta pieniä pätkiä kerrallaan. Ja se eka kerta kun Jenni oli vaan että:''hyvä, tunsikko ne pari askelta kun se oikeasti lyhensi?'' Tunsinhan minä. Ja takajalkojen työskentely laukassa oli aktiivisempaa kuin viime kerralla. 

Tunnin aikana sain vielä palautetta mm. jalan asennostani. Siitä että mulla nousee helposti kantapää ylöspäin kun annan pohjetta, ja tämä ongelma korostuu varsinkin ravissa ja laukassa. Sainkin sitten kiinnittää siihen oikein kunnolla huomiota ja kun sisäistin sen sain laukankin lyhenemään. Olenhan mä tämän ogelman tiedostanut jo varmaan puolivuotta sitten, mutta sanoppa miksen ole saanut kiinnitettyä tähän huomiota niin paljon että olisin alkanut korjaamaan ongelmaa. Eipä ole ensinmäinen ongelma jota alan korjaamaan vasta kun joku mua kokeneempi huomauttaa asiasta. 


Loppukäyntien jälkeen purin Roosan nopsaan ja se kävikin vähän kierroksilla jäädessään yksin pihalle. Jennin avustuksella sain Roosan nopeasti matka kuntoon ja lastattua iskän kanssa vaikka Roosa meinasi peruutella kopista omia aikojaan. Matkan aikana meidän Peruna (iskä keksi tän nimityksen Roosalle joskus kesällä) onnistui jäämään fleeceloimestaan johonkin kiinni ja oli se revennyt ihan kivasti kyljestä.. ÄitMeii onneksi lupasi korjata sen, tosi harmitteli huonoja ompelukoneita. Ja mä aloin haaveilemaan uudesta kaulakappaleellisesta ja tummansinisestä fleeceloimesta vähän paremmaksi loimeksi. Sen lisäksi ostoslistalla on yhdet Jennin suosittelemat kuolaimet kokeiluun ja väliaikaisiksi. Ja sitten jotku kivat kouluratsastukseen tarkoitetut suojat ja bootsit olis hyvät.

Venähtipä tästä postauksesta taas pitkä, toivottavasti jonkun mielenkiinto säilyi loppuun asti. Roosa on lomaillut sitten tunnin jälkeen loppuviikon kun pimeys on tullut eikä missään näe ratsastaa! Iskä on soitellut sähkömiehelle että tulisi laittamaan kentälle valot, mutta kestää. Ja sitten koeviikot ovat alkaneet, jippii!..:/ Tällä viikolla meillä oli ympäristö bilsan koe jonka toivon menneen hyvin ja sitten fysiikan koe, joka tehtiin kolmen hengen ryhmissä ja meni myös ihan kivan tuntuisesti. Ensi viikolla vuorossa olisi matikkaa, maantietoa ja ruotsi. Ja vielä vikalla viikolla odottaisi enkunkoe.. Hyvää viikkonloppua kaikille!