Siirry pääsisältöön

Joulun jälkeiset ratsastukset


Hei vaan kaikille!:) En ole taas moneen päivään ehtinyt istahtaa läppärin äärelle. Mihinköhän se aika on taas kadonnut kun tuntuu että mitään ei ole tullut tehtyä. No onhan sitä tullut ratsastettua melkein joka päivä. Ja aika rennosti ollaan joulun kunniaksi otettu. Yritän tähän postaukseen nyt muistella mitä ollaan tehty jouluaaton jälkeisinä päivinä Rouskulin kanssa. 

Joulupäivänä käytiin lyhyellä maastolenkillä Sonja ja Remi kaverina. Mentiin noin neljän kilometrin matka ja saatiin jäädytettyä sormet ja varpaat. Kun sitten tutiin maastosta niin jäätiin vielä hetkeksi ravailemaan ja laukkailemaan pellolle. Ollaan nyt siis melkein koko loma ratsastettu pellolla kun kentällä on niin vähän lunta että siellä on pohja liian kova muuhun kuin kävelemiseen. 

Tapaninpäivänä saatiin Veera serkku kuvailemaan meidän menoa pellolle. Tämän postauksen kuvat ovatkin kaikki Veeran käsialaa. Ei tehty mitään vakavaa, kunhan taivuttelin Roosaa käynnissä ja ravissa kumpaankin suuntaan. Ja laukkailtiin vain pellon päästä päähän. Lauantaina oli muistaakseni vapaapäivä, mutta sunnuntaina jatkettiin taas työskentelyä pellolla. 

Tehtiin aika paljon pohkeenväistöä käynnissä ja sainkin olla tosi tarkka että Roosa oikeasti väisti. Onneksi Sonja vähän silmäili meidän menoa ja sanoi koska Roosa vei mua 6-0. Ja lopuksi kun hinkattiin niitä extra kauan niin saatiin parhaita pätkiä mitä ollaan saatu ja ihan itsenäisesti. Ravissa haettiin tasaista tahtia ravissa. Ja laukassa baanattiin yksi pitkä sivu ja toinen sivu lyhennettiin, ainakin yritettiin.. Ja tänään maanantaina ohjelmassa oli pulkkaratsastusta Roosalla. Roosa ei piitannut pulkasta mitään ja oli ihan super hieno!:) Sehän oli odotettavissa mun monitoimiponilta.


Kommentit

Lähetä kommentti

Kommentit julkaistaan hyväksymisen jälkeen.
Muistathan että kivat kommentit piristävät päivääni, mutta jos sinulla ei ole hyvää sanottavaa pidä se omassa mielessäsi! Rahkentava palaute on sallittua ja toivottua! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon blogihaaste:Lempiratsastuspaikka

"Osallistun kilpailuun, jonka järjestävät www.cuponation.fi ja Voitto kotiin -blogi."
Oma henkilökohtainen lemppariratsastuspaikka on meillä täällä kotona. On metsää ja metsäteitä, peltoja ja oma kenttä. On niin hienoa kun talli on omassa pihassa ja siellä saa tehdä mitä huvittaa. Voi lähteä ratsastamaan silloin kuin itselle käy, oli kellonaika mikä tahansa. Jos huvittaa niin voi lähteä kentälle tekemään kunnon hikitreenin ja jos se ei hyvita voi lähteä maastoilemaan. Tosin täällä pitää mennä ensin puolesta kilometristä useampaan kilometriin ennen kuin pääsee metsäteille, mutta sekään ei ole este maastovarmalla hevosella.

Maastot ovat todella ihanat. Metsäteissä on valinnan varaa metsittyneimistä teistä peihmeille hiekkateille, jossa saa laukkailla kunnon pätkiä. Metsäteistä lyötyy myös pieniä mäkiä, joita on kiva laukkailla ja lenkille saa pituutta seitsemästä kilometristä vaikka melkein kahteenkymmeneen kilometriin jos on valmis ratsastamaan myös maantietä pitkin. Ja täyty…

Tiineyden eteneminen

Roosan tiineyden etenemisestä ei olekkaan blogin puolelle ilmestynyt juttua toviin. Nyt hiihtolomalla avautui sopiva rako päivittää myös blogia (koskakohan tekisin jotain tuolle ulkoasulle?!) Roosan tiineys on edennyt jo oikein mukavasti ja ilman ongelmia. Tiineyttä on takana jo seitsemän kuukautta, joten vielä olisi neljä pitkää kuukautta odoteltavana. 


Roosan luonne on pysynyt samanlaisena kuin ennen tiineyttä. Virtaa riittää ja välillä sitä löytyy niin paljon, että voisi jakaa vaikka muillekkin. Joskus huomaa päiviä, ettei jaksa painaa samaan malliin, mutta se nyt on normaalia kenelle tahansa. 

Satula alkaa näyttämään siltä, ettei istu enää ihan täydellisesti. Parin kuukauden aikana tullaan todennäköisesti vähentämään satulan käyttöä ja jättämään se lopulta satulatelineeseen. Ei kuitenkaan ihan vielä sillä perjantaille on sovittu valmennus. ;) Roosaa on ratsastettu 4-6 kertaa viikossa ja silloin tällöin treenaillaan ihaan hikeen asti. Roosaa kuunnellen ja Roosan voinnin mukaan ollaan…

Dimonan tallin yleis/esteleiri 1/2

Moi, tänään päästiin kotia leiriltä ja vähän on univelkaa kertynyt viikon aikana. Oli aivan ihana leiriporukka ja meillä oli kivaa :) Ajattelin kirjoittaa postauksen leiristä kahdessa osassa, ettei tuu ihan kamalan pitkää postausta. Nyt kirjoitan teille sunnuntaista, maanantaista ja tiistaita ja myöhemmin sitten loppuviikosta. Kuvia tuli leirillä otettua noin neljäsataa, eli mulle ihan kiitettäväti, kun en paljon edes kuvannut.  Mutta pitemmittä teksteittä aloitetaanpas!

Sunnuntaina siis lähdin Dimonaan kaverini Piian kanssa hänen isänsä viemänä. Perillä oltiin joskus kuuden jälkeen, tervehdittiin Karitaa ja kannettiin meidän valtavat laukut sisälle mökkiin. Me oltiinkin melkein viimmeisiä leirille tulioita paitsi yksi leiriläinen puuttui vielä. Mutta sekin tuli pian ja sen jälkeen Karita esitteli kaikki kaikille ja mentiin katsomaan heppoja ja jakamaan hoitsut kaikille leiriläisille. Iidalotalla oli omat poninsa Pleikkari ja Iivana mukana leirillä. Kun hoitsut oli jaettu mentiin mökki…