Siirry pääsisältöön

Pari viikkoa tiivistettynä

Parin viikon blogitauko on nyt takana päin. En varoittanut tauosta mitään sillä se ei ollut suunniteltu. Läppärissä jolla yleensä teen kaikki blogi jutut oli useamman päivän niin ettei siinä toiminut netti. Tämä ei tietenkään ole ainut syy siihen miksi en olo blogannut. Ei ole ollut uusia kuvia ja fiilis postata on puuttunut. Nyt oon päättänyt että en ota stressiä bloggaamisesta. Kirjoitan tänne kun on asiaa ja tekee mieli kirjoittaa. Jos ei ole fiilistä kirjoittaa niin silloin ei yleensä tekstiä kunnolla synny ja syntynyt teksti on kuivaa ja tönkköä. 

Silti blogi on ollut koko ajan mielessä ja nyt sormet syyhysivät kirjoittamaan tänne etteivät nämä viime viikolla otetut kuvat jää piiloon kameran muistitikuille ikiajoiksi. Varoitan nyt heti alkuun että kun yritän koota kahden viikon kuulumisia yhteen postauksen voi se olla aika sekaista. No koitetaan nyt kumminkin ja yritän jättää kaiken turhan pois ja kertoa vain pääasiat.

Kaksi viikkoa takaperin vein Roosan satulavyön pesuun ja otin yhden ratsastuksen ajaksi toisen satulavyön käyttöön. Eri mallisen ja eri materiaalista valmistetun. Se sitten hankasi Roosalle kylkiin ''kivat'' jäljet ja päätin sitten ratsastaa sillä ilman satulaa että jäljet saisivat parantua rauhassa. Reilun viikon ajan sitten ratsastin ilman satulaa. 

Roosalla on viimeisen kahden viikon aikana ollut runsaasti vapareita, enemmän kuin yksi viikossa. Silti sen ratsastettavuus on parantunut. Sen huomasin oikeastan silloin kuin jouduin ratsastamaan sillä ilman satulaa. Roosa on herkempi reagoimaan ja notkeampi. Liikutukset on koostuneet perus taivutteluista ympyröillä ja volteilla. Ollaan myös jumppailtu pohkeenväistöllä ja reippailla laukkapätkillä. Tosin vasta silloin kun saatiin taas satula käyttöön. 

Ratsastustunneille ei olla nyt Roosan kanssa valitettavasti päästy, mutta silti se on ollut ihan super ratsastaa. Laukan ratsastaminen on ollut baanailuja lukuun ottamatta tosi vähäistä, mutta ravissa Roosa alkaa toimia jo ihan näppärästi. Esteetkään eivät ole kuuluneet meidän viikko-ohjelmaan taas pitkään aikaan. Pelloille ei ole jaksanut kantaa este tarvikkeita pihasta ja vähän siellä voisi olla märkääkin. Ja pihassa en tykkää hypätä kun maa on niin kovaa ja siinä on vähän tilaa. 

Muutamana iltana ollaan otettu Roosaa ja Remiä talliin yöksi, mutta aika paljon ne on saanut silti olla vielä öitä pihalla kun sää on ollut hyvää. Jenni toi viikkositten meille tamman ja varsan syyslaitumelle ja voi että se varsa on suloinen. Vaikka se sitten yhdessä vaiheessa keksi kivan leikin tulla lankojen alitse, mutta lopetti sen kun lisättiin yksi lanka lisää. 

Nyt kun syyslomaan on enää pari viikkoa on alkanut kokeitakin olemaan enemmän. On ollut sanakokeita kielistä, enkun aikamuoto koetta ja ruotsin kuuntelua, kemian ja matikan kokeet ja lisää kokeita on luvassa ensi viikolla ja syysloman jälkeen. Onneksi ennen syyslomaa on viikon tet-harjoittelu että pääsee ns. kahdeksi viikoksi eroon koulusta. Tettiä ootankin jo ihan innolla ja samoin syyslomaa. Tämän viikon kun vielä jaksaa tsempata koulussa niin se oli siinä sitten ensinmäisen jakson osalta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon blogihaaste:Lempiratsastuspaikka

"Osallistun kilpailuun, jonka järjestävät www.cuponation.fi ja Voitto kotiin -blogi."
Oma henkilökohtainen lemppariratsastuspaikka on meillä täällä kotona. On metsää ja metsäteitä, peltoja ja oma kenttä. On niin hienoa kun talli on omassa pihassa ja siellä saa tehdä mitä huvittaa. Voi lähteä ratsastamaan silloin kuin itselle käy, oli kellonaika mikä tahansa. Jos huvittaa niin voi lähteä kentälle tekemään kunnon hikitreenin ja jos se ei hyvita voi lähteä maastoilemaan. Tosin täällä pitää mennä ensin puolesta kilometristä useampaan kilometriin ennen kuin pääsee metsäteille, mutta sekään ei ole este maastovarmalla hevosella.

Maastot ovat todella ihanat. Metsäteissä on valinnan varaa metsittyneimistä teistä peihmeille hiekkateille, jossa saa laukkailla kunnon pätkiä. Metsäteistä lyötyy myös pieniä mäkiä, joita on kiva laukkailla ja lenkille saa pituutta seitsemästä kilometristä vaikka melkein kahteenkymmeneen kilometriin jos on valmis ratsastamaan myös maantietä pitkin. Ja täyty…

Tiineyden eteneminen

Roosan tiineyden etenemisestä ei olekkaan blogin puolelle ilmestynyt juttua toviin. Nyt hiihtolomalla avautui sopiva rako päivittää myös blogia (koskakohan tekisin jotain tuolle ulkoasulle?!) Roosan tiineys on edennyt jo oikein mukavasti ja ilman ongelmia. Tiineyttä on takana jo seitsemän kuukautta, joten vielä olisi neljä pitkää kuukautta odoteltavana. 


Roosan luonne on pysynyt samanlaisena kuin ennen tiineyttä. Virtaa riittää ja välillä sitä löytyy niin paljon, että voisi jakaa vaikka muillekkin. Joskus huomaa päiviä, ettei jaksa painaa samaan malliin, mutta se nyt on normaalia kenelle tahansa. 

Satula alkaa näyttämään siltä, ettei istu enää ihan täydellisesti. Parin kuukauden aikana tullaan todennäköisesti vähentämään satulan käyttöä ja jättämään se lopulta satulatelineeseen. Ei kuitenkaan ihan vielä sillä perjantaille on sovittu valmennus. ;) Roosaa on ratsastettu 4-6 kertaa viikossa ja silloin tällöin treenaillaan ihaan hikeen asti. Roosaa kuunnellen ja Roosan voinnin mukaan ollaan…

Dimonan tallin yleis/esteleiri 1/2

Moi, tänään päästiin kotia leiriltä ja vähän on univelkaa kertynyt viikon aikana. Oli aivan ihana leiriporukka ja meillä oli kivaa :) Ajattelin kirjoittaa postauksen leiristä kahdessa osassa, ettei tuu ihan kamalan pitkää postausta. Nyt kirjoitan teille sunnuntaista, maanantaista ja tiistaita ja myöhemmin sitten loppuviikosta. Kuvia tuli leirillä otettua noin neljäsataa, eli mulle ihan kiitettäväti, kun en paljon edes kuvannut.  Mutta pitemmittä teksteittä aloitetaanpas!

Sunnuntaina siis lähdin Dimonaan kaverini Piian kanssa hänen isänsä viemänä. Perillä oltiin joskus kuuden jälkeen, tervehdittiin Karitaa ja kannettiin meidän valtavat laukut sisälle mökkiin. Me oltiinkin melkein viimmeisiä leirille tulioita paitsi yksi leiriläinen puuttui vielä. Mutta sekin tuli pian ja sen jälkeen Karita esitteli kaikki kaikille ja mentiin katsomaan heppoja ja jakamaan hoitsut kaikille leiriläisille. Iidalotalla oli omat poninsa Pleikkari ja Iivana mukana leirillä. Kun hoitsut oli jaettu mentiin mökki…