Viikon blogihaaste:Lempiratsastuspaikka

"Osallistun kilpailuun, jonka järjestävät www.cuponation.fi ja Voitto kotiin -blogi."

Kuva harjauspaihalta, johon hevosen saa kahdelta puolelta kiinni.

Oma henkilökohtainen lemppariratsastuspaikka on meillä täällä kotona. On metsää ja metsäteitä, peltoja ja oma kenttä. On niin hienoa kun talli on omassa pihassa ja siellä saa tehdä mitä huvittaa. Voi lähteä ratsastamaan silloin kuin itselle käy, oli kellonaika mikä tahansa. Jos huvittaa niin voi lähteä kentälle tekemään kunnon hikitreenin ja jos se ei hyvita voi lähteä maastoilemaan. Tosin täällä pitää mennä ensin puolesta kilometristä useampaan kilometriin ennen kuin pääsee metsäteille, mutta sekään ei ole este maastovarmalla hevosella.

Välillä käymme maastossa taluttaen shetlanninponeja ja pikkuveljen ratsastaessa.

Maastot ovat todella ihanat. Metsäteissä on valinnan varaa metsittyneimistä teistä peihmeille hiekkateille, jossa saa laukkailla kunnon pätkiä. Metsäteistä lyötyy myös pieniä mäkiä, joita on kiva laukkailla ja lenkille saa pituutta seitsemästä kilometristä vaikka melkein kahteenkymmeneen kilometriin jos on valmis ratsastamaan myös maantietä pitkin. Ja täytyy kiittää täällä päin autoilevia ihmisiä viisaasta käytöksestä hidastaa tiellä liikkuvia hevosia kohdatessa.

Tätä metsätietä pitkin päästään laukkasuoralle!:D

Keväisen ojatulvan aikaan käydään lottaamassa tielle tulleessa vedessä.

Arvostan myös suunnattomasti sitä mahdollisuutta että voidaan kesäisin ratsastaa pelloilla heinänteon jälkeen. Onko ihanempaa aivojen nollaustapaa kuin päästää pellon päästä päähän täysiä? Ja pellolla ratsastaminen myös kivaa vaihtelua koulutreeneihin pölyisen kentän sijasta kesäisin. Ja talvella pellolla on taas hyvä pitää hankijumppaa. 

Meidän kenttä syksyllä 2013. Nyt ajettu lisää murskaa kentälle pehmeyden takia.

Kentän lanausta ennen ratsastamaan lähtöä.

Myös lähimetsissä on kiva räpiä ja saa hevosetkin erilaista treeniä samalla oppien katsomaan jalkoihinsa. Meillä menee tässä omassa pihapiirissä kiva pikku lenkki navetan, tallin ja hallin ympäri ja sitten kun käy vielä oikotien päässä ja tulee takaisin tulee sopivasti alkukäynnit kentälle mentäessä. Myös metsen kautta pääsee puolenkilometrin lenkin. Navetan ympäri ja oikotien päähän ja takaisin me yleensä hiihtoratsastetaan, kun ne on aurattu auki ja siihen tarkoitukseen oikein hyvät.

Meidän oma ratsastus kenttä on todella kivassa paikassa pihapiiristä sivussa. Kenttä ei ole vielä täysin valmis vaan se on rakennusvaiheessa. Kentältä puuttuu vielä päällinmäinen hiekkakerros, aidat ja valot, jotka mahdollistavat ratsastuksen myös talvella pimeään aikaan.

Pellolla treenailua.