Siirry pääsisältöön

Estetunnilla


Moi, keskiviikkona 13.8 oltiin Roosan kanssa Rajakallion Ratsutilalla estetunnilla. Tunnilla oli meidän lisäksi kaksi vauhdikasta suomenhevosratsukkoa. Rajakallioon meiltä on maantietä pitin noin 7km, mutta me oikaistiin metsätien kautta niin että  matka lyheni arviolta 5-6 kilometriin. Mentiin ratsastaen ja Sonja tuli pyöräillen mukaan kuvailemaan. 

Meno matkalle olin varannut aikaa puolitoistatuntia, mutta muutaman reippaan ravipätkän vauhdittamana meillä meni matkaan vain tunti. Roosa käyttäytyi tosi hienosti, eikä piitannut mitään autois, jotka eivät vaivautuneet hiljentämään vauhtia meidän kohdalla. Perillä oltiin puoliseitsemältä ja tunnin piti alkaa seitsemältä. Päästiin aloittamaan vähän ennemmin, sen jälkeen kun muut oli valmiita.



Saatiin verrytellä itsenäisesti ja aika pian otin kentällä ravia ja tein muutaman voltin ja siirtymisiä käyntiin. En jaksanut kauaa hioa ravia vaan ajattelin säästää Roosan voimia hyppyihin. Otettiin toki laukkaakin kumpaankin suuntaan. Pieni kävely tauko ja tultiin ravipuomeja. Me saatiin Roosan kanssa tulla puomeille oikein reipasta ja isoa ravia kun taas suokit sai lyhentää ravia. Muutaman ylityskerran jälkeen puomit alkoi onnistua paremmin ja tultiin vielä perään yksittäistä puomia ympyrällä laukassa. 

Kun me oltiin verrytelty ja kävelty hetken ja esteet oli sillä välin rakennettu, alettiin hyppäämään. Tehtiin ensin ravivoltti lyhyelle sivulle ja siitä reipasta ravia ristikolle, jolla nostettiin laukka ja tultiin linja puomille neljällä laukka-askeleella. Meillä meni eka kerta vähän sähellykseksi ja toinenkin tosin sillä kertaa jo paremmin ja kolmannella kerralla sain jo ratsastettua Roosan puomille. Enkä vain säheltänyt ja roikunut mukana. 



Tultiin vielä samaa tehtävää, mutta sarjan b-osa nostettiin pystyksi. Nyt täytyy myöntää että en muista enää kuinka tässä meni, mutta ihan hyvin, luulisin. Tämän jälkeen tultiin vielä heinäpaalieste, jolle luulin Roosan kieltävän. No ei kielletty kun ennakoin tilannetta, mutta ratsastin ihan pohjaan. Samoin toisellakin kertaa. Paaliesteen jälkeen tultiin vielä normaali pysty, mille ratsastettiin kokorataleikkaa ja huolellinen kulma, sillä este sijaitsi lyhyen sivun keskellä. Hypyt tälle esteelle onnistuivat saman kaavan mukaan kuin edellisillekkin esteille.


Lopuksi tultiin vielä kolme kavallettia innari väleillä. Ekalla kerralla välit oli vähän liian pitkät, mutta päästiin silti tehtävä läpi. Kun oltiin menty kaikki tehtävät läpi oli vuorossa radan hyppäämistä. Ensin tultiin ravissa sisälle sarjalle ja sarjan a-osan jälkeen nostettiin laukka ja tultiin neljällä laukka-askeleella väli b-osalle ja siitä heinäpaali-esteelle, joka oli kokorataleikkaalla ja siitä pystylle ja lopuksi innarikavalletit. Radan alkuosa meni paremmin, mutta paaliesteen jälkeinen pysty oli sähellystä ja kavalletit tippuivat ensinmäistä lukuunottamatta.

Tultiin sitten vielä radan kaksi viimeistä estettä uudelleen ja nyt oli ajatus itsellä paremmin mukana ja pystylle tuli varmaan päivän onnistunein hyppy ja kavalleteille ei menty tällä kertaa kaahaamalla sisälle vaan maltillisesti. Roosaan oon tosi tyytyväinen se ei kieltäytynyt kertaakaan ja jaksoi hyvin. Tosin siinä kerkesi aina huilaamaan hyvin kun odotti että kaksi muuta ratsukkoa suorittaa tehtävän. Ja hyppyjä yhtä estettä kohden ei tullut kovin montaa.



Tosi monella hypyllä ratsastin Roosan liian lähelle estettä, mutta kun esteet oli polvenkorkuisia selvitettiin ne siitä huolimatta puhtaasti. Itse en muistanut kiinnittää läheskään yhtä paljoa huomiota omaan asentoon kun viimeksi ja välillä tuntui että kädet ja jalat lentää joka ilman suuntaan.. Roosalla on vaan niin erilainen hyppytyyli kun mitä Remillä oli tai ainakin siltä tuntuu. :DD

Reippauttakin olisin toivonut Roosalle enemmän. Tai lähinnä sitä että se lähtisi pohkeesta paremmin eteen sillä nyt se jäi helposti pohkeen taakse ja sain huolehtia koko aika että se lähestyy estettä reippaasti. Ja mulle sitten huomautettiin siitä että mun pitäisi jatkaa paremmin ratsastusta myös esteen jälkeen, ettei tuu vielä sitä ongelmaa radalla että Roosa himmaa joka esteen jälkeen.

Sillä välin kun odoteltiin omaa vuoroa ja seisoskeltiin kentällä että ei olla hyppäävän ratsukon tiellä Roosa veti päänsä alas ja ajattelin että se kutittaa päätänsä. Tajusin sitten hetken päästä että sehän yrittää päästä suojistaan eroon ja sain bootseista paloja irti ja melkein se sain jännesuojan irti... Oli kyllä todella kiva tunti, tykkäsin ja hyvä fiilis jäi!

Roosa jakoi kotimatkankin hyvin ja otettiin vielä takaisin päinkin muutama ravipätkä ja välillä piti pidättää liian innokasta ponia. Oli ihanaa kun kotimatkalla sai mennä pitkillä ohjilla ja ilman jalustimia ja niin Roosa vain käveli hienosti eteen päin!<3 Kotona sitten kylmäilin Roosan jalat ja meinasi ponilla loppua kärsivällisyys kun kylmäykseen meni 40min kun piti kylmätä etu- ja takajalat erikseen. Se otti narua suuhun ja pupelsi sitä, kuopi etusilla ja vaihtoi paikkaa. Rauhoittui sitten kun kielsi pari kertaa ja rapsutteli otsasta.



Kommentit

  1. Kiva tuo ilta-aurinko noissa kuvissa :) Hienosti meette! :)

    VastaaPoista
  2. Onko tuolla rajakalliolla minkälaista opetusta? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omasta mielestäni opetus on hyvää ja tunneilla kuunnellaan hevosia ja oppilaiden toiveita. Ja edetään rauhallisessa tahdissa helpoilla tehtävillä joita sitten vaikeutetaan. Sinne vain kokeilemaan!!:P

      Poista

Lähetä kommentti

Kommentit julkaistaan hyväksymisen jälkeen.
Muistathan että kivat kommentit piristävät päivääni, mutta jos sinulla ei ole hyvää sanottavaa pidä se omassa mielessäsi! Rahkentava palaute on sallittua ja toivottua! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon blogihaaste:Lempiratsastuspaikka

"Osallistun kilpailuun, jonka järjestävät www.cuponation.fi ja Voitto kotiin -blogi."
Oma henkilökohtainen lemppariratsastuspaikka on meillä täällä kotona. On metsää ja metsäteitä, peltoja ja oma kenttä. On niin hienoa kun talli on omassa pihassa ja siellä saa tehdä mitä huvittaa. Voi lähteä ratsastamaan silloin kuin itselle käy, oli kellonaika mikä tahansa. Jos huvittaa niin voi lähteä kentälle tekemään kunnon hikitreenin ja jos se ei hyvita voi lähteä maastoilemaan. Tosin täällä pitää mennä ensin puolesta kilometristä useampaan kilometriin ennen kuin pääsee metsäteille, mutta sekään ei ole este maastovarmalla hevosella.

Maastot ovat todella ihanat. Metsäteissä on valinnan varaa metsittyneimistä teistä peihmeille hiekkateille, jossa saa laukkailla kunnon pätkiä. Metsäteistä lyötyy myös pieniä mäkiä, joita on kiva laukkailla ja lenkille saa pituutta seitsemästä kilometristä vaikka melkein kahteenkymmeneen kilometriin jos on valmis ratsastamaan myös maantietä pitkin. Ja täyty…

Tiineyden eteneminen

Roosan tiineyden etenemisestä ei olekkaan blogin puolelle ilmestynyt juttua toviin. Nyt hiihtolomalla avautui sopiva rako päivittää myös blogia (koskakohan tekisin jotain tuolle ulkoasulle?!) Roosan tiineys on edennyt jo oikein mukavasti ja ilman ongelmia. Tiineyttä on takana jo seitsemän kuukautta, joten vielä olisi neljä pitkää kuukautta odoteltavana. 


Roosan luonne on pysynyt samanlaisena kuin ennen tiineyttä. Virtaa riittää ja välillä sitä löytyy niin paljon, että voisi jakaa vaikka muillekkin. Joskus huomaa päiviä, ettei jaksa painaa samaan malliin, mutta se nyt on normaalia kenelle tahansa. 

Satula alkaa näyttämään siltä, ettei istu enää ihan täydellisesti. Parin kuukauden aikana tullaan todennäköisesti vähentämään satulan käyttöä ja jättämään se lopulta satulatelineeseen. Ei kuitenkaan ihan vielä sillä perjantaille on sovittu valmennus. ;) Roosaa on ratsastettu 4-6 kertaa viikossa ja silloin tällöin treenaillaan ihaan hikeen asti. Roosaa kuunnellen ja Roosan voinnin mukaan ollaan…

Rantakuntoon---> Aloitus

Pienikärpänen heräsi kun kevään ensinmäiset lämpimät auringon säteet lämmittivät sen talven aikana jäykistämiä siipiä. Pienikärpänen räpytteli siipiänsä ja oikoi jalkojaan. Sen jälkeen pikkukärpänen lähti suristen lentoon ja lensi nuoren tytön luo. Pikkukärpänen istatti tytön olkapäälle ja puraisi tätä pienesti. Seuraavana päivänä pikkukärpänen näki tytön tekevän jumppamatolla vatsalihaksia. Sen jälkeen pikkukärpänen sulki silmänsä ja päätti jatkaa työtänsä taas seuraavana aurinkoisena päivä, vielä oli liian aikaista jatkaa...
Tänään muhun iski kauhea treenamisinto! Kännykällä sitten selasin netissä erilaisia sivustoja ja lyösin tälläisen kivan sivuston, jossa oli 30 päivän vatsalihashaaste. Kirjoittelin sen sitten ylös ihan vihkoon asti, etten unohda sivuston osoitetta. Etsin myös 100 punnerrusta kuudessa viikossa -ohjelmankin, johon olen törmännyt myös ennemmin ja koska nämä kaksi liikettä ovat pääasiassa yläkroppaan etsin myös jotain kyykkyaiheista ja löysin tälläisen 31 päivän kyy…