Siirry pääsisältöön

Roosan ja Remin ratsastukset

Jaran järjestämistä mätsäreistä :) Kuvat serkkuni Veeran ottamia! KIITOS :)

Maanantaina mulla oli ensinmäinen ajotunti. Aluksi katsottiin vähän perus juttuja ja sen jälkeen lähdettiin liikenteeseen. Ihan ok meni, eikä se nyt niin hirveetä ollutkaan kun aluksi luulin. Illalla kotona sitten lähdettiin Veeran kans talliin ja aluksi haettiin Remi, jolla Veera ratsasti. Aluksi liinassa käyntiä ja ravia ja sen jälkeen yksikseen käyntiä.



Kun oltiin hoidettu Remi, hain Roosan ja pistin sen kuntoon. Nopean verkan jälkeen jossa tein ravissa ja laukassa voltteja ja ympyröitä tulin ravissa pikkuristikkoa ympyrällä ja sen jälkeen laukassa. Tultiin vielä 40cm pystyä vaikka nämä esteet oli ennemmin kavalletteja kuin esteitä. Hienosti meni, mitä kuski nyt sääti hypyissä. Mutta kertaakaan ei tuntunut että Roosa yrittäisi esteestä ohi. Ja tuntui tämä pikkuinen tykkäävään hyppäämisestä itsekkin. :) joskos saataisiin myöhemmin ihan kunnon esteitä hypittäviksi.

Eilen mulla oli perään heti toinen ajotunti ja meni taas ihan hyvin. Illalla lähdin sitten Piian kanssa maastoon niin että Piia meni Remillä ja mä menin Roosalla. Mentiin aika tarkasti kuuden kilometrin lenkki, johon sisältyi pari kierrosta kentän ympäri, lyhyt maasto n. 4km. ja sen jälkeen kotona pellolla laukkailua ja loppukäynnit metsässä rämpien. 



Hepat käyttäytyi taas hyvin ja kumpikin tykkäsi vähän laukkailla pellolla. Kumpikaan ei edes yrittänyt lujaa ja vastasi pidätteisiin hienosti. Maksiminopeudeksi sport trackeri näytti 29,9km/h eli melkein kolmea kymppiä laukattiin Roosan kanssa ja Remi pääsi vähän edellekkin. Oli ihana nähdä Remistä kuinka se oikeasti nautti kun pääsi vähän laukkailemaan pellolle kaverin kanssa maaston jälkeen. Tuli itsekkin siitä niin hyvälle mielelle!


Tänään ratsastin Roosalla kentällä ilman satulaa ja sen keskittymiskyky oli jossain aivan muualla kun taipumisessa ja asettumisessa. Kyttäiltiin kentän ulkopuolelle ja painettiin sisäohjaa vasten. Kun sain muutaman sekunnin hyviä pätkiä luovutin ja menin kävelemään loppukäynnit. Sen jälkeen Veera ratsasti Remillä kentällä ja hyvin näytti menevän. :)

Nämä kaksi alinta on itse ottamiani kuvia.


Kommentit

  1. Ihana postaus taas, kivalta näyttää meno :)

    VastaaPoista
  2. Hei! Ajattelin ilmoittaa että jokin henkilö on tehnyt Toki hevosesta, ja siinä videossa oli myös Remistä kuvia!?

    http://m.youtube.com/watch?v=jnvayDjRdBo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiva kun ilmoitit! Kyllä siinä oli Remin kuvia ja myös Jessen rajakalliosta ja ainakin yksi muukin vielä.

      Poista
  3. Hirvee ikävä Remiii<3<3<3<3<3<3 Niin.kova ikävä etttä, no pian pääsen taas roikkuun sen, enkä Yatzyn kaulaan ;)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kommentit julkaistaan hyväksymisen jälkeen.
Muistathan että kivat kommentit piristävät päivääni, mutta jos sinulla ei ole hyvää sanottavaa pidä se omassa mielessäsi! Rahkentava palaute on sallittua ja toivottua! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon blogihaaste:Lempiratsastuspaikka

"Osallistun kilpailuun, jonka järjestävät www.cuponation.fi ja Voitto kotiin -blogi."
Oma henkilökohtainen lemppariratsastuspaikka on meillä täällä kotona. On metsää ja metsäteitä, peltoja ja oma kenttä. On niin hienoa kun talli on omassa pihassa ja siellä saa tehdä mitä huvittaa. Voi lähteä ratsastamaan silloin kuin itselle käy, oli kellonaika mikä tahansa. Jos huvittaa niin voi lähteä kentälle tekemään kunnon hikitreenin ja jos se ei hyvita voi lähteä maastoilemaan. Tosin täällä pitää mennä ensin puolesta kilometristä useampaan kilometriin ennen kuin pääsee metsäteille, mutta sekään ei ole este maastovarmalla hevosella.

Maastot ovat todella ihanat. Metsäteissä on valinnan varaa metsittyneimistä teistä peihmeille hiekkateille, jossa saa laukkailla kunnon pätkiä. Metsäteistä lyötyy myös pieniä mäkiä, joita on kiva laukkailla ja lenkille saa pituutta seitsemästä kilometristä vaikka melkein kahteenkymmeneen kilometriin jos on valmis ratsastamaan myös maantietä pitkin. Ja täyty…

Tiineyden eteneminen

Roosan tiineyden etenemisestä ei olekkaan blogin puolelle ilmestynyt juttua toviin. Nyt hiihtolomalla avautui sopiva rako päivittää myös blogia (koskakohan tekisin jotain tuolle ulkoasulle?!) Roosan tiineys on edennyt jo oikein mukavasti ja ilman ongelmia. Tiineyttä on takana jo seitsemän kuukautta, joten vielä olisi neljä pitkää kuukautta odoteltavana. 


Roosan luonne on pysynyt samanlaisena kuin ennen tiineyttä. Virtaa riittää ja välillä sitä löytyy niin paljon, että voisi jakaa vaikka muillekkin. Joskus huomaa päiviä, ettei jaksa painaa samaan malliin, mutta se nyt on normaalia kenelle tahansa. 

Satula alkaa näyttämään siltä, ettei istu enää ihan täydellisesti. Parin kuukauden aikana tullaan todennäköisesti vähentämään satulan käyttöä ja jättämään se lopulta satulatelineeseen. Ei kuitenkaan ihan vielä sillä perjantaille on sovittu valmennus. ;) Roosaa on ratsastettu 4-6 kertaa viikossa ja silloin tällöin treenaillaan ihaan hikeen asti. Roosaa kuunnellen ja Roosan voinnin mukaan ollaan…

Dimonan tallin yleis/esteleiri 1/2

Moi, tänään päästiin kotia leiriltä ja vähän on univelkaa kertynyt viikon aikana. Oli aivan ihana leiriporukka ja meillä oli kivaa :) Ajattelin kirjoittaa postauksen leiristä kahdessa osassa, ettei tuu ihan kamalan pitkää postausta. Nyt kirjoitan teille sunnuntaista, maanantaista ja tiistaita ja myöhemmin sitten loppuviikosta. Kuvia tuli leirillä otettua noin neljäsataa, eli mulle ihan kiitettäväti, kun en paljon edes kuvannut.  Mutta pitemmittä teksteittä aloitetaanpas!

Sunnuntaina siis lähdin Dimonaan kaverini Piian kanssa hänen isänsä viemänä. Perillä oltiin joskus kuuden jälkeen, tervehdittiin Karitaa ja kannettiin meidän valtavat laukut sisälle mökkiin. Me oltiinkin melkein viimmeisiä leirille tulioita paitsi yksi leiriläinen puuttui vielä. Mutta sekin tuli pian ja sen jälkeen Karita esitteli kaikki kaikille ja mentiin katsomaan heppoja ja jakamaan hoitsut kaikille leiriläisille. Iidalotalla oli omat poninsa Pleikkari ja Iivana mukana leirillä. Kun hoitsut oli jaettu mentiin mökki…