Siirry pääsisältöön

Maastoilua ja pieni potilas

Tänään lähdettiin Piian kanssa heti aamulla ratsastamaan. Kello oli kymmenen kun päästiin lähtemään meiltä, Piia meni siis Remillä ja itse  menin Roosalla. Tällä kertaa lähdettiin maastoon vähän kauemmaksi. Hetken matkaa jouduttiin taluttamaan heppoja tietäpitkin koska Remi ainakin pelkää autoja ja Roosasta en tiedä, vaikka sen ei pitäisi pelätä autoja. 

Maasto meni oikein kivasta. Roosa ei paljoa säikkynyt mitään. Vähän katsottiin kiviä ja puukasoja, mutta rohkeasti nekin ohitettiin. Remi kyttäili sitten vähän ennemmän, mutta ei kumminkaan säntäillyt. 

Mentiin pääasiassa käyntiä, muutamaa ravipätkää lukuun ottamatta. Ja laukkaakin otettiin lyhyt pätkä. Paljon ei viitsinyt mennä käyntiä lujempaa kun tie oli aika kivikkoista tai siinä oli tuollaista isoa murskaa mitä tuossa vasemman puoleisessa kuvassa näkyy. 

Pituutta lenkille tuli Sport Trackerin mukaan 12,48km ja aikaa tähän meni noin kaksituntia. Keskinopeus 5,2km/h ja maks.nopeus 24.5km/h. Oikein oli mukava lenkki ja kivaa vaihtelua, kun pääsi vähän pitemmälle maastoihin.

Kotona sitten kylmäsin Sulkun etujalat. Nyt te mietitte että miksi, kun eihän Sulkulla oo edes tehty mitään. Eilen kaikki ponit pääsi samaan laumaan laitumelle, Remi sitten jahtasi Sulkkua ettei se päässyt tekemään tuttavuutta Alilan kanssa. Samoin se kiukutteli myös Roosalle ja vahti ettei Alila pääse muiden luokse. Sulkku on sitten vissiin jäänyt vähän ahtaalle jossakin, tehnyt nopean käännöksen ja revähdyttänyt itsensä tai jotain..? 

Illalla äiti tuli sanomaan mulle että menisin auttamaan sitä että nyt siirretään Remi toiseen aitaan kun Sulkku ontuu ja sitä ei juoksuteta enää yhtään. En oo varmaan ikinä nähnyt hevosen kävelevän niin huonosti, Sulkusta oikein näki että siihen sattui. Vasen etujalka oli sen verran paisuksissa että sen huomasi. Laitoin siihen kylmäävää arnikaa ja pintelin tukemaan jännettä. 

Tänään aamulla kaikki muun hevoset makasi, paitsi Remi. Ratsastuksen jälkeen kun hain Sulkkua piti Piian kulkea sen takana koska Sulkku ei olisi halunnut liikkua. Kylmäsin sitten Sulkun etujalat, mutta ne ei olleet paljon paisuksissa. Kun oon monta kertaa Sulkun jalkoja hiplannut niin sen huomaa. Kylmäyksen jälkeen pistin etujalkoihin pintelit tukemaan ja vein Sulkun takaisin laitumelle. Ja Sulkulla on mahdollisesti vielä oikea takajalkakin kipeä. Tai varmaan onkin, ainakin se oirehtii. En nyt sano mitää varmasti kun en ole eläinlääkäri, kipuhan saattaa olla peräisin melkein mistä vaan. Katsotaan tässä nyt mihin suunaan ponin vointi menee ja katsotaan sitten sen mukaan mitä pitää tehdä. 


Kommentit

Lähetä kommentti

Kommentit julkaistaan hyväksymisen jälkeen.
Muistathan että kivat kommentit piristävät päivääni, mutta jos sinulla ei ole hyvää sanottavaa pidä se omassa mielessäsi! Rahkentava palaute on sallittua ja toivottua! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon blogihaaste:Lempiratsastuspaikka

"Osallistun kilpailuun, jonka järjestävät www.cuponation.fi ja Voitto kotiin -blogi."
Oma henkilökohtainen lemppariratsastuspaikka on meillä täällä kotona. On metsää ja metsäteitä, peltoja ja oma kenttä. On niin hienoa kun talli on omassa pihassa ja siellä saa tehdä mitä huvittaa. Voi lähteä ratsastamaan silloin kuin itselle käy, oli kellonaika mikä tahansa. Jos huvittaa niin voi lähteä kentälle tekemään kunnon hikitreenin ja jos se ei hyvita voi lähteä maastoilemaan. Tosin täällä pitää mennä ensin puolesta kilometristä useampaan kilometriin ennen kuin pääsee metsäteille, mutta sekään ei ole este maastovarmalla hevosella.

Maastot ovat todella ihanat. Metsäteissä on valinnan varaa metsittyneimistä teistä peihmeille hiekkateille, jossa saa laukkailla kunnon pätkiä. Metsäteistä lyötyy myös pieniä mäkiä, joita on kiva laukkailla ja lenkille saa pituutta seitsemästä kilometristä vaikka melkein kahteenkymmeneen kilometriin jos on valmis ratsastamaan myös maantietä pitkin. Ja täyty…

Tiineyden eteneminen

Roosan tiineyden etenemisestä ei olekkaan blogin puolelle ilmestynyt juttua toviin. Nyt hiihtolomalla avautui sopiva rako päivittää myös blogia (koskakohan tekisin jotain tuolle ulkoasulle?!) Roosan tiineys on edennyt jo oikein mukavasti ja ilman ongelmia. Tiineyttä on takana jo seitsemän kuukautta, joten vielä olisi neljä pitkää kuukautta odoteltavana. 


Roosan luonne on pysynyt samanlaisena kuin ennen tiineyttä. Virtaa riittää ja välillä sitä löytyy niin paljon, että voisi jakaa vaikka muillekkin. Joskus huomaa päiviä, ettei jaksa painaa samaan malliin, mutta se nyt on normaalia kenelle tahansa. 

Satula alkaa näyttämään siltä, ettei istu enää ihan täydellisesti. Parin kuukauden aikana tullaan todennäköisesti vähentämään satulan käyttöä ja jättämään se lopulta satulatelineeseen. Ei kuitenkaan ihan vielä sillä perjantaille on sovittu valmennus. ;) Roosaa on ratsastettu 4-6 kertaa viikossa ja silloin tällöin treenaillaan ihaan hikeen asti. Roosaa kuunnellen ja Roosan voinnin mukaan ollaan…

Dimonan tallin yleis/esteleiri 1/2

Moi, tänään päästiin kotia leiriltä ja vähän on univelkaa kertynyt viikon aikana. Oli aivan ihana leiriporukka ja meillä oli kivaa :) Ajattelin kirjoittaa postauksen leiristä kahdessa osassa, ettei tuu ihan kamalan pitkää postausta. Nyt kirjoitan teille sunnuntaista, maanantaista ja tiistaita ja myöhemmin sitten loppuviikosta. Kuvia tuli leirillä otettua noin neljäsataa, eli mulle ihan kiitettäväti, kun en paljon edes kuvannut.  Mutta pitemmittä teksteittä aloitetaanpas!

Sunnuntaina siis lähdin Dimonaan kaverini Piian kanssa hänen isänsä viemänä. Perillä oltiin joskus kuuden jälkeen, tervehdittiin Karitaa ja kannettiin meidän valtavat laukut sisälle mökkiin. Me oltiinkin melkein viimmeisiä leirille tulioita paitsi yksi leiriläinen puuttui vielä. Mutta sekin tuli pian ja sen jälkeen Karita esitteli kaikki kaikille ja mentiin katsomaan heppoja ja jakamaan hoitsut kaikille leiriläisille. Iidalotalla oli omat poninsa Pleikkari ja Iivana mukana leirillä. Kun hoitsut oli jaettu mentiin mökki…