Siirry pääsisältöön

Eläinlääkärissä

Äiti haki mut tänään koulusta yhdeltä mukaan viemään Remiä eläinlääkäriin. Kotona kävin äkkiä tuvassa vaihtamassa vaatteet ja tekemässä eväät mukaan, sen jälkeen menin hakemaan Pixiä, koska sekin lähti mukaan. Ja arvatkaa mitä, se jopa antoi mulle kiinni! Vein sen talliin odottamaan Sonjaa ja menin harjaamaan Remiä tarhaan samalla kun se söi päiväheiniään. Siellä samassa pistin sille myös kuljetussuojat jalkaan, hieno poika ei edes luiminut mulle pahasti. :)

Muuten se kissa joka oli meillä eilen niin se vietti koko yön Remin kanssa samassa karsinassa, aamulla se sitten päätti häippästä kattoluukun kautta tallin vintille ja sieltä pihalle, hei hei kisu! <3


No sitten taas takaisin eläinlääkäri asiaan... Perillä otin Remin ulos ja mentiin sisälle tutukimustilaan, siellä otin suojat pois ell. pidellessä Remiä. Sen jälkeen hän tunnusteli Remin jalkoja ja mentiin pihalle juoksuttamaan Remi. Nyt ei sitten tainnut olla ongelmaa muussa jalassa kun vasemmassa etujalassa, kavionivelessä ja vuohisnivelessä.

Juoksutuksen jälkeen mentiin sisälle, Remi rauhoitettiin ja sitten siltä ajeltiin jalasta karvat piikityskohdista pois. Remi oli tässä vaiheessa jo ihan tillin tallin. ;D Sen jälkeen minä ja äiti hierottiin kohtia joillain desinfioivalla aineella kostutetuilla lapuilla viisiminuuttia. Sitten äiti piti jalasta kiinni ja minä puristin Remiä huulipuristimella huulesta sillä välin kun ell. teki lopullisen puhdistuksen ja piikityksen.



Sen jälkeen jalkaan laitettiin vielä side ja ell. sanoi että vuorokausi karsinassa jos Remin pää kestää sen, sen takia sisällä ettei piikityskohtiin mene pöpöjä. Sen jälkeen vuorossa oli vielä Pixin hampaiden raspaus joka meni hyvin. Kun aikuiset tuli maksamasta koko lystin, mentiin laittamaan ponit koppiin ja parin mutkan kautta kotia.

Kotona ponit kopista ulos ja Remi talliin, ensin käytävälle karsinan siivouksen ajaksi ja sitten karsinaan kun sain sen siivottua. Siivosin vielä Sulkun karsinan ja laitoin Remille heinät likoamaan. Ell. sanoi et se on laihtunut ja ettei siitä tuu enää niin lihava vaikutelma. xD Munkin mielestä se on laihtunut! Ja sen jälkeen siivosin sotkuisen kopin...

Nyt jatketaan neljäviikkoa kävelyä ja viidennellä viikolla vähän ravia, jos hyvä niin jatketaan ravailua. Ja jos on kerta hyvä niin kuudennella viikolla saa pikkuhiljaa palailla normaaliin liikutukseen. Nyt vaan toivotaan parasta (ja pelätään pahinta) että heponen parantuu ja päästään taas treenailemaan. <3


Pahoittelen vanhoja kuvia, joista osa onkin jo ollut blogissa. Pihalla vaan on liian hämärää kuvat kello viiden jälkeen...

Kommentit

  1. voitko tehdä varusteiden esittely videon??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sori kun vastaan sinulle myöhässä! Voisin, mahdollisesti viikonloppuna jaksaisin kuvata kun on vähän valoisampaa. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kommentit julkaistaan hyväksymisen jälkeen.
Muistathan että kivat kommentit piristävät päivääni, mutta jos sinulla ei ole hyvää sanottavaa pidä se omassa mielessäsi! Rahkentava palaute on sallittua ja toivottua! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon blogihaaste:Lempiratsastuspaikka

"Osallistun kilpailuun, jonka järjestävät www.cuponation.fi ja Voitto kotiin -blogi."
Oma henkilökohtainen lemppariratsastuspaikka on meillä täällä kotona. On metsää ja metsäteitä, peltoja ja oma kenttä. On niin hienoa kun talli on omassa pihassa ja siellä saa tehdä mitä huvittaa. Voi lähteä ratsastamaan silloin kuin itselle käy, oli kellonaika mikä tahansa. Jos huvittaa niin voi lähteä kentälle tekemään kunnon hikitreenin ja jos se ei hyvita voi lähteä maastoilemaan. Tosin täällä pitää mennä ensin puolesta kilometristä useampaan kilometriin ennen kuin pääsee metsäteille, mutta sekään ei ole este maastovarmalla hevosella.

Maastot ovat todella ihanat. Metsäteissä on valinnan varaa metsittyneimistä teistä peihmeille hiekkateille, jossa saa laukkailla kunnon pätkiä. Metsäteistä lyötyy myös pieniä mäkiä, joita on kiva laukkailla ja lenkille saa pituutta seitsemästä kilometristä vaikka melkein kahteenkymmeneen kilometriin jos on valmis ratsastamaan myös maantietä pitkin. Ja täyty…

Meidän ponien hoito

Eilen illalla sain tälläisen kommentin Anonyymiltä:''Kiva postaus. Onko sun mielestä ponista huolehtiminen raskasta, kun sitä joutuu tekemään päivittäin? onko se mielestäsi vaikeaa?''

Mielestäni kysymys oli niin hyvä, että ajattelin tehdä siitä postauksen, enkä vain vastannut kommenttiin.
Mielestäni ponin hoitaminen on raskasta, mutta myös ehdottomasti ihanaa. Meillä kun on ponit kotona omassa tallissa, ei meille tule tallimatkoja, mikä on mielestäni hyvä. Ja jossain määrin ponin pito on vähän halvempaa kuin yksityis tai ratsastustallilla, joissa vuokra voi olla kuukaudessa n.300-500 euroa.
Hintaan sitten sisältyy ties mitä kaikkea...

Kun meilläkin on navetta ja nevalta haetaan kontoa kuivikkeeksi, käytetään me sitä myös poneille. Heiniäkin ponit saavat siinä sivussa kun lehmille paalataan.

No sitten taas karsinoiden siivous pitää tehdä 1-2 kertaa päivässä, riippuen siitä kuinka paljon ponien pitää olla tallissa. Meidän ponit on niin pieniä ettei niitten karsinoissa ol…

Tiineyden eteneminen

Roosan tiineyden etenemisestä ei olekkaan blogin puolelle ilmestynyt juttua toviin. Nyt hiihtolomalla avautui sopiva rako päivittää myös blogia (koskakohan tekisin jotain tuolle ulkoasulle?!) Roosan tiineys on edennyt jo oikein mukavasti ja ilman ongelmia. Tiineyttä on takana jo seitsemän kuukautta, joten vielä olisi neljä pitkää kuukautta odoteltavana. 


Roosan luonne on pysynyt samanlaisena kuin ennen tiineyttä. Virtaa riittää ja välillä sitä löytyy niin paljon, että voisi jakaa vaikka muillekkin. Joskus huomaa päiviä, ettei jaksa painaa samaan malliin, mutta se nyt on normaalia kenelle tahansa. 

Satula alkaa näyttämään siltä, ettei istu enää ihan täydellisesti. Parin kuukauden aikana tullaan todennäköisesti vähentämään satulan käyttöä ja jättämään se lopulta satulatelineeseen. Ei kuitenkaan ihan vielä sillä perjantaille on sovittu valmennus. ;) Roosaa on ratsastettu 4-6 kertaa viikossa ja silloin tällöin treenaillaan ihaan hikeen asti. Roosaa kuunnellen ja Roosan voinnin mukaan ollaan…