''Hevoseton on huoleton''

Moi!

Ensinnnäkin on tosi ihanaa että Sulkku on kotona taas, vaikka ei mua olis haitannut jos se olis ollut Rajakalliossa ja tunnit olis jatkunut. Samaan aikaa mun mieltä painaa Remin viimmeaikainen ontuminen ja kiukuttelu ratsastaessa. Laitumella ollessa Remistä ei huomaa että se olisi kipeä, tuolla se tälläkin hetkellä laukkaa ja pukittelee. Vahtii ettei muut pääse Sulkun luokse kun se on eri osassa laidunta aidan taaksi ''piilotettuna''. 

Eikä se aina edes kiukuttele ja oireile ratsastaessa. Mutta luulen että siihen vaikuttaa etten mä oo edes ratsastanut piiitkään aikaan sillä normaalisti. Eli heti kun teen sen kanssa jotain muutakin kun maastoilen muutaman kilsan lenkkejä se alkaa ontumaan ja oireilemaan. :( Jos mulla olis ikää ajokorttiin ja omistaisin sellaisen laittaisin Remin heti koppiin ja ajaisin klinikalle sen kanssa. Ihan sama mitä muut ajattelis, sinne me mentäis.

Nyt me mahdollisesti viedään Remi aika piankin klinikalle. Mä toivon että sieltä ei löytyisi mitään vakavaa mikä ei parantuisi ennalleen. Kyllä mä voisin luopua esteiden hyppäämisestä jos mä voisin sitten ratsastaa koulua kunnolla. Tai siis niin kunnolla kun mä nyt koulua menisin. Mutta mitä sitten jos siellä on jotain niin vakavaa että Remistä ei enää olisi muuta kun seura- ja maastolönkyttelyhevoseksi? Mitä mä/me sitten tehtäisiin? 

Mutta nyt mä en halua voivotella tätä, mä haluan toivoa ettei sieltä löydy mitään vakavaa ja kohta me taas tuohuttaisiin normaaliin tapaan :) Treenattaisiin koulua ja esteitä ja kisattaisiin seurakisoissa ja pidettäisiin hauskaa! :D 

Sori, en jaksanut muokata kuvia.