Siirry pääsisältöön

Joulukalenterin luukku 14

Perjantaiaamuna koulussa rehtori piti aamunavauksen. Mun mielestä se oli ihan hyvä :) Meille puhuttiin tavoitteiden asattamisesta ja niiden saavuttamisestaa. Ja mä kuuntelin sitä. Mitäs ne mun tavoitteet on? Eilen kun ratsastin Remillä, päätin meille tavoitteen sille ratsastus kerralle. Tavoite oli saada Remi rennoksi ja taipumaan hyvin volteilla ja vastaamaan mun apuihin. Onnistuinko? Onnistuin mielestäni hyvin ja vielä vähän paremminkin, kai...

Himmasi istunnulla kun vähän ohjista varmisteli asian, taipui lopuksi hyvin kumpaankin suuntaan, meni pohkeenväistön käynnissä ja ravissa hienosti, hetken vänkäämisen jälkeen. Ja se kaula alkoi jo kaartumaan, ja eteenpäinpyrkiväisyys oli hienoa <3 Että mä rakastan sitä hevosta.

Tänään olen mahdollisesti menossa sen kanssa pelollo ja aika lailla samat tavoitteet on. Asetan tarkemmat tavoitteet selästä päin kun olen ensin suunnitellut meille tehtävän :) Mikä mun tavoite on johon pyrin pääsemään joulukuun lopulla? Hienot ravi-käynti siirtymiset, voltiti ja ympyrät ja ravi-seis-ravi. Nämä yhden ja saman kouluohjelman sisällä.




Kommentit

  1. Postaus ehdotus: Kirjoita tänne blogiiin tarina (heppa aiheinen) Kysymyspostauksen kysymykset: 1. Ootko ikinä katunu aloittaneesiratsastusta. 2. Mitä muuta harrastat(ratsastuksen ohella)?
    3. Mikä numero tämä on ¤?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kommentit julkaistaan hyväksymisen jälkeen.
Muistathan että kivat kommentit piristävät päivääni, mutta jos sinulla ei ole hyvää sanottavaa pidä se omassa mielessäsi! Rahkentava palaute on sallittua ja toivottua! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ukkostaa

Moi! Huh hu kun on kuuma, tänään ja eilen nimittäin! Yöllä ukkosti ja meillä yks pajun haara kaatui samoin yks pienempi koivu kaatui. Tällä hetkelläkin taivas on aika synkän näköinen ja kauempaa kuuluu vaimeaa jyrinää. Remillä olikin eilen vapari ja mahdollisesti sillä on tänäänkin vapaata. Eilen mun piti mennä kuvaamaan siskon tuntia mutta se ei jaksanut ratsastaa näin kuumalla joten mä menin tunnille sen puolesta. Tunti oli ihan kiva, menin Lahjalla ja yllätyin kun ei tullat ihan kauheen kuuma. Yöllä heräsin siihen kun oli kauhee ukkonen ja myrsky. Meilläkin on yks monihaaranen paju niin yks sen haaroista katkes ponien aitauksessa ja sitten yks pienempi koivu katkes. POnit oli koko yön pihalla ja enemmänkin niitä tuntui haittaavan kauhea sade kun itse ukkonen. Tänään olis tarkoitus mennä Piian kans rajakallioon Sulkulla ja Beeritillä ratsastamaan. En ookkaan tainnut mainita täällä blogissa että Sulkku tulee talveksi kotia. Tarkkaa ajankohtaa ei oo vielä päätetty mutta voitte va...

Meidän ponien hoito

Eilen illalla sain tälläisen kommentin Anonyymiltä:''Kiva postaus. Onko sun mielestä ponista huolehtiminen raskasta, kun sitä joutuu tekemään päivittäin? onko se mielestäsi vaikeaa?'' Mielestäni kysymys oli niin hyvä, että ajattelin tehdä siitä postauksen, enkä vain vastannut kommenttiin. Mielestäni ponin hoitaminen on raskasta, mutta myös ehdottomasti ihanaa. Meillä kun on ponit kotona omassa tallissa, ei meille tule tallimatkoja, mikä on mielestäni hyvä. Ja jossain määrin ponin pito on vähän halvempaa kuin yksityis tai ratsastustallilla, joissa vuokra voi olla kuukaudessa n.300-500 euroa. Hintaan sitten sisältyy ties mitä kaikkea... Kun meilläkin on navetta ja nevalta haetaan kontoa kuivikkeeksi, käytetään me sitä myös poneille. Heiniäkin ponit saavat siinä sivussa kun lehmille paalataan. No sitten taas karsinoiden siivous pitää tehdä 1-2 kertaa päivässä, riippuen siitä kuinka paljon ponien pitää olla tallissa. Meidän ponit on niin pieniä ettei niitten karsino...

Pieni kertaus alkuvuodesta

c. Jessica Ravantti Paljon on tapahtunut viime kuukausien aikana kun en ole blogiin mitään kirjoitellut. Silti kun tarkemmin miettii mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja kamerakin on saanut nukkua talviuntaan rauhassa. Ajattelin tähän postaukseen listata mieleen tulevia asioita alkuvuodelta, sen isommin yksittäisistä kerroista kertomatta.  Roosa tosiaan oli mun mukana Ypäjällä 1.1.-6.4.2017. Meillä oli (tai olisi se vieläkin) maneesikortti ja näin ollen saatiin käyttää Hevosopiston maneeseja vapaasti. Melko ahkerasti kulutettiin maneesien uria, mutta maastoiltiin myös useimmiten kerran tai kaksi viikkoon. Ypäjällä oli kiva maastoilla kun polkuja lyötyi ja oli ylä- ja alamäkeä vaikka kuinka. Kertaakaan ei taidettu (onneksi) törmätä peuroihin.  Sonjalle ostettiin oma hevonen maaliskuun alussa. Pieni eestinhevostamma Viola. Itsekkin olen päässyt muutaman kerran Violalla ratsastamaan ja voin sanoa, että en osaa ratsastaa kyseisellä hevosella sitten yhtään.....